Etusivu

Luku- ja kirjoituspiirit

 

Kirjauutuuksia

 

V-Akka: UR SPRÅKMURENS SKUGGA – Om sverigefinskhet och minoritetskunskap

Sverigefinnarnas ställning bärs till stor del av minoriteten själv, trots att myndigheterna är ansvariga för att skapa förutsättningar för dagens minoritetsstatus.

Ur språkmurens skugga syftar till att ge minoriteten redskap inför framtiden. Författarna skildrar processen från omedveten majoritetsidentitet till medveten minoritetsidentitet, analyserar härskartekniker och synliggör de fällor och problem som minoritetsgruppens aktiva ofta hamnar i.

Boken är framtagen i en process av kollektivt skrivande och myntar begreppet minoritetskunskap. Författarna är baserade i Västra Götalandsregionen och har lång erfarenhet av finskspråkiga och tvåspråkiga sammanhang, både som yrkesverksamma och som minoritetsaktivister.

”Ur språkmurens skugga är kulturgärningen vi har väntat på i decennier.”
Timo Lyyra, sociolog, språk- och människorättsaktivist samt ledamot av Göteborgs stads sverigefinska råd

•••••

 

Matti Pilhjärta (toim.): KOTIMAA KUN TAAKSE JÄI

33 sörmlantilaista kertoo.

Muistellaan syitä lähtöön, alkuaikojen kommelluksia ja myöhempiäkin vaikeuksia. On kuitenkin kotiuduttu ja vierauden tunne on väistynyt. Suomessa on voinut käydä kyläilemässä. 

Tunsin tarvetta koota näitä kertomuksia, kun tunnettu seuraveteraani meni pois. Äänittänyt  ja kirjoittanut niin kuin he ovat sanoneet. On saanut muutella ensin muistamaansa. Muutamat ovat kirjoittaneet itse.

Oli aikakin. Kolme heistä ei ehtinyt nähdä valmista kirjaa.

•••••

 

Kristian Borg (toim.): PUOLI VUOSISATAA SISUA

Puoli vuosisataa sisua on ruotsinsuomalaisen kotiseutuhistorian kooste 50 vuoden ajalta, työvoimamaahanmuutosta tämän päivän vähemmistöstatukseen. Haningen ruotsinsuomalainen vähemmistö on suuri ja kunta on yksi harvoista, jossa on suomenkielisiä luokkia. Yhdistykset, poliitikot ja asukkaat ovat aktiivisia. Silti on kaikkina näinä vuosina käyty kamppailua kielen ja oikeuksien edestä.

Työelämä, koulu ja yhdistystoiminta lähtökohtanaan kertovat opettajat, vanhemmat, tehdastyöläiset, lastenhoitajat, hoitoapulaiset, poliitikot ja yrittäjät nykyisestä elämästään ja muistoistaan Ruotsin maasta, jossa suomen kieli on ollut luonnollinen osa arkea. Kirja voidaan lukea kuvauksena koko ruotsinsuomalaisen vähemmistön asemasta ja sen kehityksestä Ruotsissa kolmen sukupolven aikana.

Kristian Borg (s. 1975) on toimittaja ja kustantaja.

Kirja on runsaasti kuvitettu ja kauttaaltaan kaksikielinen.

•••••

 

Liisa Moilanen: FINSKA MED BILDER

Uusi alkeisoppikirja suomenkieltä opiskeleville. Sanojen ja lauseiden lisäksi löytyy kirjasta tietoa myös suomalaisista perinteistä. Kirjassa seuraamme Niemen perhettä tavallisessa arkielämässä. He ostavat uuden talon ja uuden kotieläimen, sekä viettävät joulua. Mukana on yli 1000 kuvaa oppimisen helpottamiseksi. Kirja on selkeä ja helppo, joten se soveltuu myös itseopiskeluun.

Tiedustelut: moilanen.liisa@gmail.com

•••••

 

Jussi Böök: OLLAANKO JORON JÄLJILLÄ

Perästä Kuuluu, sanoi Jussi Böök ja jatkaa: – Tästä kirjasta jäi pari minulle tärkeää asiaa pois. Mutta ehkä innostun vielä ja kerron niistäkin enemmän. Nyt ylös, ulos ja lenkille sanoi Tarva eli Niilo Tarvajärvi takavuosina Yleisradion aamukahviohjelman jälkeen. Niin sanon minäkin sillä fyysisen kunnon ylläpitäminen on yksi elämän tärkeimmistä tehtävistä, jooko?

•••••

 

Keijo Winstén: LÄHELLE

  Korkeiden puiden varjossa näin 
Metsolan neitojen tanssivan. 
Ja vanhat vaatteet päältäni riisuin.

Avauduin metsälle. 
Elämäni kuvakirjan 
kääntelin sivu sivulta nähtäväksi. 

Riisuin pelkojeni paidan 
ja alastoman sieluni tarjosin. 
Vehreän sammaleen alle 
pelko ja arkuus tallaantui.

 

•••••

 

Aulis Kytömäki: SKOGSFINNAR

I boken får du följa tio bypojkar som sommarjobbade på en sockerbetsodling i Vadstena. Far förmedlar skogsarbetare till Sverige åt Billeruds och Uddeholms bolag, tider då pass och uppehållstillstånd behövdes. Aleksi ville följa med far och bröderna dit. Han blev istället fosterbarn i en jägmästarfamilj. Aleksi gick till en början i ballongbyxor till skolan i Avradsberg och hamnade så småningom i skogsarbete i gränstrakterna Dalarna – Värmland.

•••••

 

Anna-Mari Ojutkangas-Hedlund: GOTTLUND TAALAINMAALLA 1817, RAJA 1809 GRÄNS ja ADELAIDAN JALANJÄLJILLÄ PIETARISSA

Miten kertoa Gottlundista suomen kielen oppilaille? Miksi vuonna 1809 tuli raja Suomen ja Ruotsin välille? – Näihin teemoihin on suomen kielen opettaja Anna-Mari Ojutkangas-Hedlund kehittänyt oppimateriaalin kuvittaja Markku Huovilan kanssa. Anna-Mari esittelee ilmaista oppimateriaaliaan ja Markku Huovilan Gottlundin Taalainmaan matkan kuvitusta on myös esillä messutiloissa.

Anna-Mari myy myös kirjoittamaansa sukutarinaa Pietarista”Adelaidan jalanjäljillä Pietarissa”

•••••

 

Olavi Räihä: MAKTEN MARKEN SPRÅKET OCH BRÖDET

Denna bok tar, i tre delar med oss genom Tidsresan om Sverige–Finlands historia och om de finska och svenska folkens öden samt de båda nationernas utveckling till fullvärdiga demokratier. I det inledande kapitlet återger jag fragment om min barndom och uppväxt, flytten till och om livet i Sverige samt om tankar som till sist, äntligen fick mig att på äldre dagar ta till orda. Om den brinnande lusten att skriva uttryckte sig Märta Tikkanen förträffligt i intervjuserie Mästaren i SVT: ”Om du absolut inte kan låta bli, då ska du bli författare.”

•••••

 

Pirjo Tiilikka: TILL MINNE AV MINA FÖRÄLDRAR

Denna bok är en sann berättelse om en familjs resa i tiden. Resan började den 30 november 1939, samma dag som vinterkriget inleddes i Finland. Över 400 000 karelare drevs på flykt, däribland Pirjo Tiilikka och hennes familj. Efter att ha lämnat sina hem till ett ovisst öde kämpade de tappert för en bättre framtid i Österbotten. Under 60-talets lågkonjunktur ledde vägen till Sverige för Pirjo och hennes två systrar Lea och Raija.

Det var bara med hårt arbete och stark vilja som de kunde gå vidare med livet. Det gällde alla, även barnen. Man fick inte lata sig; varje arbete skulle man behärska själv. Det finska ordspråket ”ei Luoja laiskoja elätä” upprepades ständigt – ”Gud livnär inte de lata” eller ”du är din egen lyckas smed”. Vad annat kan föräldrarna erbjuda sina barn, när de själva har förlorat sitt hem och det mesta de ägde?

Den självbiografiska Till minne av mina föräldrar är en varm och detaljerad skildring av ett liv som slagits i spillror och nytt liv som tagit sin början, tillägnad föräldrarna som lämnade ett viktigt budskap efter sig – ett arv av visdom och hårt arbete.

Till sina barn och barnbarn vill författaren Pirjo Tiilikka lämna minnen av sina rötter och förföräldrar. Stort tack till föräldrarna, den äldre generationen och hela det karelska folket!

•••••

Reijo Iso-Kamula: IHMISJAHTI ja KARJALASTA SVEANMAALLE

Ihmisjahti ilmestyi 2020.
Suomen sisällissodan turvaton sekamelska käynnisti ajojahdin, jossa syytön syyllinen joutui lähtemään maasta. Reijo Iso-Kamulan todellisiin tapahtumiin perustuva kertomus seuraa kolmea sukupolvea. Mukana on väliin hyvinkin jännittäviä luonto- ja ihmissuhdedraamoja.

Karjalasta Sveanmaalle ilmestyi 2021.
Vaikka ruoho näyttää vihreämmältä naapurissa, niin se voi olla myrkyllistä. Karjalasta muutti 1970-luvulla lukuisia suomalaisia Ruotsiin paremman toimeentulon perässä, kavereiden houkuttelemana. Kova työ ja juurettomuus johti usein liialliseen alkoholin käyttöön sekä avioeroihin ja ihmissuhteiden hajoamisiin. Norrtäljeläinen Reijo Iso-Kamula kertoo eräiden Suomesta muuttaneiden todenperäisistä ja kirjavista elämänvaiheista. Mukana sekä menestyksiä että menetyksiä.

•••••

 

Sirpa Kähkönen: VIHREÄ SALI

Mitä unelmien murskautumisesta seuraa? Väkevä tarina vie 1960-luvun Kuopiosta aina 1910-luvun Pietariin.

Kukkakaupan tsuppari Irene on kadonnut joulun alla 1964, kun sesonki on kiivaimmillaan. Omistajaa painavat kovat sanat, jotka hän on tiuskaissut tytölle. Mutta hyasintit täytyy saada tilaajille.

Irene on jättänyt koulun kesken, Jaakko on parturinapulainen. Heidän välillään on kemiaa. Armeijasta juuri päässyt Leo janoaa rakkautta. Irene salaa ystäviltään kotinsa perhehelvetin, Jaakko ja Leo kamppailevat sen kanssa, mitä on olla mies uudessa maailmassa.

Nuoret etsivät omaa paikkaansa. Miksi on helpompaa valloittaa avaruus kuin rakastaa toista ihmistä?

Rakastettu Kuopio-sarja jatkuu.

•••••

 

Rosa Liksom: VÄYLÄ

Rosa Liksomin odotettu romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta.

Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut.

Väylä on vangitseva romaani vaelluksesta, sotapakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvukertomus, tarina pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä. Liksomin kerronta saa loankin loistamaan.

”Meitä kaikkia yhisti yksi asia, olima tien päälä ja kuljima kohti länttä.”

•••••

 

Anni Kytömäki: MARGARITA

Kun helmenpyytäjä avaa simpukan, se kuolee. Kun ihmisen kuoreen kajotaan, seuraukset voivat olla yhtä tuhoisat.

Senni hieroo kylpylän vieraita kuten isäkin aikoinaan, mutta haaveilee lähtevänsä kauas pois. Mikko on sotamies, joka pysyy asemapaikallaan, vaikka pelkää viimeisen taistelun lähestyvän. Antti tutkii metsiä ja päättää, mikä alue liitetään kansalliseen menestystarinaan ja mikä säästetään. Jokainen heistä noudattaa annettuja määräyksiä, ja sen jälkeen kaikki on toisin.

1950-luvulla Suomen metsiin ja ihmisiin kohdistettiin vaatimuksia, joilla tavoiteltiin hyvää. Margarita näyttää menestystarinan kääntöpuolen ja sen, mitä valtiollisen velvollisuuden täyttäminen voi yksilön kannalta tarkoittaa. Romaani havainnollistaa monien ajankohtaisten aiheiden juuria: Finlandia-ehdokkaana olleen Kultarinnan (2014) lailla Margarita kuvaa metsien ja ihmisten harvoin muistettua historiaa.

•••••

 
Eija Hetekivi Olsson: DE UNGA VI DÖDAR

Prisbelönta Eija Hetekivi Olsson är tillbaka med en drabbande mor-dotter-skildring. Romanen undersöker vuxenvärldens bemötande av utsatta barn och unga.

33-åriga Miira studerar till lärare på universitetet, praktiserar på ett gymnasium och jobbar i en mataffär för att få livet att gå runt. Sin egen förortsuppväxt har hon försökt förtränga - nu vill hon utbilda elever och skicka dem mot framtiden som belästa bazookas. Men varför får de inte lära sig att bli lärare på lärarutbildningen? Där snackas för mycket om kungar och andra gubbar, alldeles för lite om omvärlden och ingenting om hur man planerar en lektion. Samtidigt kommer det fram att Miiras 15-åriga dotter Nova är mobbad i skolan av både elever och lärare. Nova mår allt sämre, och Miira börjar desperat slåss för sitt barns rätt till respekt. För Novas liv och överlevnad.

De unga vi dödar är en intensiv relationsroman på ett glödande språk. Om föräldraskap och lärarskap. Om bergfast kärlek. Och om förtryck och dess följder som kan bli fullständigt livsfarliga.

•••••

 
Kari Lumikero: TÄTÄ EN OLE VIELÄ KERTONUT – UUTISMIEHEN TILINPÄÄTÖS

Uutismiehen värikkäimmät sattumukset – tarinankertoja huippuvauhdissa!

Uutismies-muistelmateoksellaan hurmannut Kari Lumikero jatkaa tarinointiaan pilke silmäkulmassa, arvokkuutensa rippeet suurin piirtein säilyttäen. Hän kuljettaa lukijansa eri puolille maailmaa, toinen toistaan erikoisempiin tilanteisiin ja uutistapahtumien kulissien taakse.

Lumikero tarkkailee sukkasillaan tepastelevaa Paavo Väyrystä Huippuvuorilla, virvelöi maailmankuulun Haukipaavin kanssa Ahvenanmaan vesillä ja oppii Hampurissa Aki Kaurismäeltä, minne savukkeen tuhka karistetaan elokuvapalkintoa noudettaessa. Hän pakenee Jumalan teatterin uloste-esitystä tukholmalaisesta kellarista ja todistaa Thaimaan pääministerin Thaksinin uhmakasta kana-ateriaa keskellä hengenvaaralliseksi pandemiaksi pelättyä lintuinfluenssaa. Mukaansatempaavien muistojen lomassa väijyvät vakoojat, kaapparit ja murhamiehet.

•••••

 

Timo Roune: VETYENERGIAN VALLANKUMOUS – FOSSIILI-IMPERIUMIT JÄRISEVÄT

Maailman energiatalouden vallankumousta lupaava innovaatio hallitsi hetkellisesti uutisvirtaa. Kansainvälinen tutkijaryhmä oli kehittänyt edullisen vedyn tuotanto ja varastointimenetelmän, jota vuoden 2025 energiakonferenssiin osallistuneet tutkijakollegat ylistivät vuosisadan tärkeimmäksi keksinnöksi. Se turvaisi ihmiskunnan puhtaan ja uusiutuvan energiatarpeen sekä pysäyttäisi ilmaston lämpenemisen.

Mutta vallan ja ahneuden fossiilienergian imperiumeille kaikki vaihtoehdot öljylle ja kaasulle olivat taloudellisen ja poliittisen vallan uhka. Energiainnovaatio uhkasi sementoituja valtarakenteita ja vanhan rahan valtaa.

Uhka oli suurin ja välittömin öljyhuumeesta riippuvaiselle Venäjän valtaeliitille. Se löysi epäpyhän liittolaisen kuudesta maailman suurimmasta yrityksestä, joiden hiili, öljy- ja kaasuvarantoja innovaatio uhkasi arvonromahduksella. Energiainnovaatio piti tuhota keinoja kaihtamatta.

Tutkijaryhmä joutui kokemaan, kuinka he tiedemaailman juhlituista uranuurtajista joutuivat vihamielisten vastavoimien leimaamiksi lainsuojattomiksi terroristeiksi yhden vuorokauden kuluessa.

•••••

 
     
 
 

Asko Sole: TUTKINNASSA RIKOS

Rikokset ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Mikä ajaa ihmisen rikoksen tielle? Miksi joku valikoituu uhriksi? Tutkinnassa rikos-kirjasarjassa käsitellään sekä tunnettuja että vähemmän huomiota saaneita tapauksia. E- ja äänikirjoina julkaistavien osien aiheet avaavat kukin ainutlaatuisia näkökulmia suomalaiseen rikoshistoriaan. Kirjasarjan rikostapaukset perustuvat tositapahtumiin, joissa esiintyvien asianosaisten, rikoksentekijän ja uhrin henkilöllisyys sekä rikoksen tapahtumapaikka on joissakin tapauksissa muutettu.

Kirjasarjan neljä erillistä kirjaa: MURHAAJAN MUOTOKUVA, sukellus rikolliseen mieleen, VAARALLISET NAISET, unisaarnaajista sarjamurhaajiin, SYYTTÖMÄNÄ TUOMITUT, oikeusmurhia ja väärin tuomittuja ja HUIJAREITA JA HURMAAJIA, valepoliiseja, lemmenpontikkaa ja petollisia rakastajia on kokonaisuudessaan ainutlaatuinen Suomessa julkaistu rikoshistoriallinen teos.

•••••

 

Tarmo Ahonen: TÄLLAISTA EI VOI TAPAHTUA TÄÄLLÄ – TOTUUS RUOTSIN VÄHEMMISTÖPOLITIIKASTA

Suomenruotsalaisten ovat kansainvälisessä vertailuissa todettu olevan onnellisin osa maailman onnellisimmasta kansasta. Uskon avaimen tähän olevan, että ruotsinkieliset katsotaan luonnolliseksi kansanosaksi samoilla oikeuksilla ja velvollisuuksilla kuin suomenkieliset maanmiehensä.

Tässä Ruotsi ja Suomi erovat radikaalisti. Huolimatta suomenkielen asemasta tehdystä erityislaista on kielen kehitys ollut katastrofaalinen vuonna 2000 tulleen tunnustamisen jälkeen. Kun suojaa on edelleen vahvistettu, mutta ei kuintenkaan ryhdytty välttämättömiin toimenpiteisiin, ei tilanne ole parantunut.

Haluan valaista kysymystä, kuinka perustavien ihmisoikeuksien tulkinta on voinut kehittyä niin erilaiseksi, vaikka molempien maiden lakien sanotaan lähtevän samalta arvopohjalta ja samoja sanoja käytetään kuvaamaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuden määrittelyä molemmissa maissa.

•••••


Rikhard Palm: NUUKAVAARAN ISÄNTÄ

Siellä Mielisen ranta-mökissä asustavat Aukusti ja Elviira Hyterö perheineen. Heidän mökkinsä on viihtyisä vaikka vähän ränsistynyt ja hiukan kallistunut, kai maan vetovoiman ansiosta. Navetta on vanhanaikainen ja sen ulkosiivessä pässin katos.

Näin itsensä esittelee Nuukavaaran isäntä Aukusti: "Täällä Nuukavaaran rannalla minä vaimoni Elviiran ja kolomos poikamme kanssa asustamme. Nuukavaaran isännäksihän ne minuva kuhtuuvat, nuukaksi ja itsepäiseksi. Laiskaksi sannoovat, vaikken mitään tee."

Tämä kirja on kirjoitettu murteella, ja se on ruotsinsuomalaisen iskelmäsanoittaja Rikhard ”Hartti” Palmin esikoisteos. Kirja on huumoria parhaimmillaan.

•••••

 

Nina Carlsson:

ONE NATION, ONE LANGUAGE?

National minority and Indigenous recognition in the politics of immigrant integration

Yhteenveto ruotsiksi

Koko väitöskirja englanniksi

Nina Carlsson on ruotsinsuomalainen valtiotieteiden tohtori, kotoisin Uppsalasta. Hän on Kulttuuri.se:n johtokunnan jäsen.

•••••

Eya Le Wartie Ella: MERENNEIDON VALTAKUNTA

"Tiesitkö muuten, että korallitkin ovat eläimiä? Vaikka monet niistä muistuttavat itse asiassa kukkia", Merenneito jatkoi. "Jos katsot niitä, voit nähdä kuinka erilaisia ne ovat..." Merenneidon valtakunnassa on säpinää. Ella seikkailee Merenneidon matkassa yhden jännittävän päivän ajan. Koralliriuttojen luona Ella ja Merenneito ihmettelevät kalojen leikkiä ja tapaavat delfiiniveljekset, ja Ella saa elämänsä kyydin. Ella pelastaa pulaan joutuneen Merenneidon. Merenneito kertoo kaunista valtakuntaansa uhkaavasta tuhosta, ja Ella ja delfiinit lupaavat auttaa asiassa.

Eya Le Wartien uusi lastenkirja on ilmestynyt kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ella och Sjöjungfruns rike / Ella ja Merenneidon valtakunta / Ella and Mermaid´s Empire. Kirjoja voi tilata: eyalewartie@gmail.com

•••••

   

Eino Emppu Vuoluterä:

ELÄMÄ ON TANKAHETKI

Tankarunoja elämän varrelta.
Omia ajatuksia ja kokemuksen tuomia hetkiä viidelle riville sovitettuina.

ELÄMÄ OTTAA JA VIE

Kun runosuoni kukkii niin silloin kirjoitetaan!
Tämä kolmas runokirjani on riimirunoista koottu teos joka sisältää vuosina 2017-2020 kirjoitettuja runoja.
Kirjan taustalla on blogini "Empun äänettömät sanat" johon olen kirjoitellut runoja suomeksi ja ruotsiksi.
Tässä kirjassa on vain suomalaisia runoja.

•••••

Erja-Riitta Salonen: LOTTA RAIJA-LIISA KOIVISTO ÄÄNISEN RANNOILLA

Kirja perustuu Erja-Riitan äidin Raija-Liisa Salosen (ent Koivisto) omiin muistiinpanoihin jatkosodan ajalta, jolloin hän työskenteli radiosähköttäjä lottana Äänislinnassa vuonna 1942-1944. Muistiinpanot ja 80 vuotta vanhat kuitit herättivät tyttären kiinnostuksen tehdä niistä jotain, kun kaikki löytyi laatikoista.

Radiosähköttäjäkurssin ja keskikoulun käyneenä Raija-Liisalle avautui uudet mahdollisuudet. Komento radioasemalle ilmavoimiin Äänislinnaan tuli jatkosodassa. Raija-Liisa ei epäröinyt hetkeäkään. Vaadittiin vahvaa luonnetta, että selviää nuorena naisena monesti yksin miesten keskellä desanttien pelossa. Saksalaisten hävittyä sota alkoi perääntyminen. Pako Äänislinnasta oli täpärällä. Radioaseman päälikkö, yksi ali-kersantti ja Lotta Raija-Liisa saivat lopulta Junker-lentokoneen hakemaan heidät kaikkien muiden jo lähdettyä. Silloin venäläiset olivat vain muutamien kilometrien päässä.

•••••

DRÖMMAR OCH PEPPARROT – UNELMIA JA PIPARJUURTA
Antologia

Jorma Keskitalo on koonnut Enköpingin suomalaisten tarinoita Ruotsiin muutosta ja elämän rakentamisesta uudessa kotimaassa. Enköpingiin heidät houkutteli metallialan yritys Bahco, joka hankki Suomesta työvomaa1960- ja 1970-luvuilla.

•••••

Merja Heed, Helena Helander, Riitta Korhonen, Satu Rekola, Heli Henriksson Vasara:
KIELIMUURIN VARJOSTA

Göteborgin pitkän linjan vähemmistötyöntekijät ovat kirjoittaneet yhteisen kirjan. Pitkään ja huolella kypsytelty teos on jokaisen vähemmistöaktivistin keskeinen tietokirja, joka lähestyy aihettaan paitsi kuvaavasti, myös analyyttisesti, historiallisesti, sosiaalipsykologisesti ja jopa filosofisesti, sanan kaikissa merkityksissä. Ja vielä harvinaisen hyvällä huumorilla höystettynä. Sanottava porautuu jo kielenkin voimalla läpi linnoituksen harmaan kivimuurin. Kielimuurin varjosta tuottaa lukijalle juuri sen ahaa-elämyksen, josta kaikki menestyksellinen kokemuksen jäsentely alkaa ja kaikki rakentava, näkemyksellinen toiminta lähtee.

https://www.youtube.com/watch?v=-DR6eVS5pZs

•••••

Eila K Mäkelä: KASVAAKO RUOTSISSA PÄIVÄNKAKKAROITA

Monet nuoret sekä lapsiperheet muuttivat pois 1960 ja 1970 luvulla Suomesta pakoon työttömyyttä sekä taloudellisia vaikeuksia. Haaveet paremmasta elämästä houkuttelivat lähtemään Australiaan, Kanadaan tai Ruotsiin. Ruotsi tarvitsi työvoimaa ja Ruotsiin pääsi suhteellisen vaivattomasti niin kutsutuilla ruotsinlaivoilla.

Eila K. Mäkelä kertoo elämänsä monisäikeisistä vaiheista 50 vuoden ajalta; ennen perheen perustamista ja sitten myöhemmin nuoren perheen muutosta uuteen kotimaahan ja sopeutumisesta sinne. Hän kertoo avoimesti ja pelkistetysti perheen äidin näkökulmasta arjen riemuista ja huolista.

•••••

Väinö Vauhkonen: ERÄS TYÖMIES SCANIA-VABIS 1966–2009

Väinö Vauhkonen on kirjoittanut muistiin omakohtaisia kokemuksia pitkältä työsaraltaan.

•••••

Marja-Leena Paananen: ELÄVÄNÄ KUOLLUT JA HAUDATTU

Marja-Leena Paanasen juuret ovat lähtöisin köyhästä perheestä Matkusjoen kylästä Kinnulassa, jossa hänestä kasvoi työteliäs ja rohkea aikuinen. Avioidutttuaan Marja-Leena muutti Ruotsiin, Kramforsin kuntaan. Hän oppi ruotsinkielen ja kouluttautui apuhoitajaksi sekä suomalaisen Tulkkitoimiston hoitajaksi Kramforsissa, Kirja on omaelämänkerrallinen tarina siitä kuinka päättäväisyydellä saavuttaa tavoitteensa vieraassakin maassa.

•••••

Toivo Vakola: LAATOKAN SAARELTA VÄNERIN RANNALLE

Toivo Vakola oli kolme vuotias perheen lähtiessä evakkoon talvisodan syttyessä. Matka vei ensin Leppävirralle ja siltä Kiiminkiin, Oulun pohjoispuolelle. Jatkosodan aikana 1942 , kun menetetyt alueet oli vallattu takaisin, perhe muutti takaisiin kotiinsa Mantsinsaarelle. Kirjan tarina alkaa siitä, kun Toivo palaa kotisaarelle.

•••••

Inkeri Lamér: KOTONA RUOTSISSA – SUOMALAISTEN ASUMISURIA GÖTEBORGISSA

Inkeri Lamér on vieraillut Göteborgin suomalaisten kodeissa ja keskustellut asukkaiden kanssa asumisesta. Miten asuttiin Suomessa? Mistä saatiin katto pään päälle, kun muutettiin Ruotsiin? Miten asumisura eteni? Kotona Ruotsissa -kirjassa 29 Göteborgin suomalaista kertoo asumisestaan Ruotsissa 1950-luvulta 2000-luvulle; parakkiasumisesta Hagan purkutaloihin ja miljoonalähiöihin, saunan kaipuusta ja omakotitalohaaveesta. Onko koti vaikuttanut siihen, että Ruotsiin jäätiin, vaikka tultiinkin vain käymään?

Kirja on sisarteos Inkeri Lamérin aiemmin kirjoittamalle kirjalle Raskas metalli, missä suomalaiset kertovat työelämän kokemuksia Göteborgin telakoilta.

Kirja kuuluu Siirtolaisuusinstituutin julkaisusarjaaan ja sitä n saatavissa Intituutin verkkokaupasta osoitteella: https://kauppa.siirtolaisuusinstituutti.fi/

•••••

Tiina Laitila Kälvemark: H2O

Vangitseva romaani naisesta, jolla on monta persoonaa ”Jos sukeltaa tarpeeksi syvälle, ei pintaan noustessaan ole enää sama.” Hester on elänyt levottoman lapsuuden kaupungissa, missä vesi tulvii kaduille. Vähitellen hänelle on muovautunut monta ristiriitaista persoonaa: kun Hester itse sukeltaa järvissä ja lammikoissa, harrastaisi boheemi Hani mieluiten irtoseksiä. Pikkutarkka Ofelia puolestaan kontrolloi kaikkea – ja pelkää kuollakseen vettä. Äänet puhuvat Hesterin pään sisällä, eikä hän aina tiedä, ketä uskoa.

Isäpuolen sairastuminen pakottaa Hesterin palaamaan hetkiin, jolloin hänestä tuli monta. Hän alkaa penkoa menneisyyttään, mutta läheiset ja sivupersoonat muistavat kukin omalla tavallaan. Muistot vapauttavat – mutta myös muuttavat tarinan kulun. H2O haastaa lukijan kysymään itseltään, voiko muistiin luottaa, ja onko mahdollista laatia omasta elämästään versio, jonka voi hyväksyä.

•••••

Pirjo Lahdenperä: FRAGMENTTEJA

Fragmentteja on Pirjo Lahdenperän esikoisrunokirja. Hän on julkaissut kaksi omaelämänkertakirjaa: Mutkan Pirjo (2014) ja Mieleni kotiseudut (2018). Hänen runojaan on julkaistu myös ruotsinsuoalaisessa kulttuurilehti Liekkissä.

Fragmentteja on ”runopäiväkirja”, sisältäen runoja eri elämänvaiheista ja tapahtumista. Runot ovat jakautuneet viiteen eri teemaan: Kotona, Toisaalla, Rakkaus, Ero ja Itsetarkastelu. Runoja on sekä suomeksi että ruotsiksi, riippuen yhteydestä missä ne ovat syntyneet.

•••••

Kai Latvalehto: FINSKT BLOD, SVENSKT HJÄRTA

Jag vet inte om jag ens är en sverigefinne längre för min finska är så kass nuförtiden, och svensk blir jag aldrig helt och hållet. Och jag är ingen riktig finne. (Pertti)

Hur ser andra generationens sverigefinnar på sig själva och varför är sverigefinnar en relativt osynlig grupp, trots dagens minoritetsstatus? En sverigefinne är inte en »finsk invandrare i Sverige«. Andra eller tredje generationens sverigefinne kan vara född i Sverige och har kanske aldrig satt sin fot i Finland. Många avviker också från sina föräldrars kulturella identitet.

Kai Latvalehto är känd från filmen Ingen riktig finne (Bästa nordiska dokumentär, GIFF, 2013). Här fortsätter han att utforska sverigefinskhet på ett lättillgängligt sätt. Kai Latvalehto ser ett ambivalent förhållande till identiteten hos många sverigefinnar. Finskt blod, svenskt hjärta är ett försök att spåra kärnan och uppdatera bilden av sverigefinskhet. Boken bygger på ett tjugotal djupintervjuer och är en redigerad version av författarens engelskspråkiga avhandling. Med förord av Kristian Borg.

•••••

Milka Hakkarainen: EI VERTA RANTAA RAKKAAMPAA

Rikosromaani, joka kertoo Janista ja Rosasta, jotka joutuvat eri reittejä Skutskäriin, Ruotsin itärannikolla sijaitsevaan kylään, jossa asuu (ja kuolee) paljon ruotsinsuomalaisia. Jani on poliisi, Rosa entinen rikostoimittaja, joten yhteisössä tapahtuvat epäselvät kuolemantapaukset kiinnostavat kumpaakin, vaikkakin eri syistä. Lopulta tapahtumien taustalta löytyy vuosikymmeniä vanha salaisuus, joka liittyy Janin perheeseen. Rosankin on kohdattava oma menneisyytensä, jota pakoon hän alun perin Suomesta lähti.

Kirjaa voi ostaa Tukholman suomalaisesta kirjakaupasta tai tilata Myllylahden verkkokaupasta tai Adlibrikseltä.

Lisätiedot: https://www.myllylahti.fi/kirjat/rikos-ja-jannitys/ei-verta-rantaa-rakkaampaa-detail

Helsingin Sanomien kirja-arvostelu

Kirjan kansi: Kaisu Sandberg

•••••

Jorma Keskitalo: JUURET KOTIMAASSA

Kirja on novellikokoelma, jonka kirjoitin vaihteeksi usean romaanin jälkeen. Olen koonnut tähän novelleja periaatteella, jokaiselle jotakin. Kirjaa voi lainata useista kirjastoista, tai ostaa suoraan minulta.

v.jorma.keskitalo@gmail.com

•••••

Keijo Winstén: KIIRASTULI

Tämän kirjan runot perustuvat paljolta omiin kokemuksiini. Se on myös eräänlaista itsetutkistelua ja mietiskelyä oman arvomaailmani muutoksista, moraalista ja kamppailusta omatunnon kanassa. 

Kun aikaisemmat asenteet ja arvot haaksirikkotuvat, eikä tunnu löytyvän ulospääsyä henkisestä ahdingosta ja kun taakka käy liian raskaaksi kantaa, täytyy jotain tapahtua. Se on jonkinlainen käännekohta; joko jatkaa entiseen tapaan ja sortua tai murtaa ylpeytensä ja aloittaa jotain uutta. Siinä tapahtuu jotain mitä usein kutsutaan kiirastuleksi. 

Eräässä tämän kirjan runossa kirjoitan: 
Ei koskaan ole liian myöhäistä”  ja jatkan ”Parasta elämässä on tuntea tämä hetki, jos vain annamme elämälle mahdollisuuden”. 

•••••

Maarit Turtiainen: MARTTINANSAARI

”Jostakin kaukaisuudesta kumpuaa kuva. Järvi, joka peilautuu tyynenä, hän istumassa rannalla.
                      - Souetaan sinne, Jouko pyysi. - Ei sinne ole pitkä matka.
                      - Ehkä myö joku päivä souetaankin, ukko vastasi.”

Sota vei Unton ja Hiljan elämän panttilainaamoon, eikä antanut sitä ehjänä takaisin. He eivät puhuneet sodasta tai rajan taakse jääneestä nuoruudesta pojalleen, silti sodan koettelemukset loivat varjonsa myös Joukoon.

Suomesta turvaa etsinyt Said tunnistaa Hiljan ja Unton ikävän sinne, minne ei voinut palata. Hän lähtee Joukon kanssa matkalle, joka muuttaa heidät molemmat.

Marttinansaari on vahva ja koskettava romaani sodan perinnöstä ja sanomattomien sanojen varjosta. Se on kertomus rakkaudesta, syyllisyydestä ja juurista, jotka on löydettävä, jotta voi kasvaa täydeksi itsekseen.

•••••

Yhdistyksemme johtokunnan pitkäaikainen jäsen, emeritusprofessori Juhani Niemi on julkaissut uuden kirjan. KULTTUURIPAMAUS Matkalla Ruotsissa täyttyy omakohtaisista kuvauksista vauraan Ruotsin taidetarjonnasta, huomioista sen yhteiskunnallisesta kehityksestä ja pohdinnasta naapurisuhteiden mutkikkuudesta. Erityisesti nousevat esille ruotsinsuomalaisten kirjallisuus – Sahlberg, Turtiainen, Ylitalo – ja muu julkinen toiminta.

   

Ohessa Liisa Paavilaisen yhteenveto kirjasta ja Juhani Niemen kulttuuritoiminnoista Ruotsissa.

KULTTUURIPAMAUS TUKHOLMASSA

Kustantamon sivulle...

•••••

AAVAN MEREN TÄÄLTÄ PUOLEN
Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien antologia
Toimittanut Ani Henttonen ja Pirjo Lahdenperä

Antologia on Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistyksen, RSKY:n, julkaisema. Se sisältää 26 ruotsinsuomalaisen kirjoittajan runoja, novelleja, otteita romaaneista ja lyhyttarinoita. Kirjoittajat ovat joko harrastajakirjoittajia tai etabloituneita kirjailijoita. Antologia antaa monipuolisen kuvan ruotsinsuomalaisesta kirjoittamisesta ja elosta täällä Ruotsin puolella, eli aavan meren täältä puolen.

Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistys tukee Ruotsin vähemmistöpoliittisia päätöksiä ja suomen kielen kehittämistä Ruotsissa. RSKY julkaisee Liekki-kulttuurilehteä jo vuodesta 1976 lähtien.

Vuonna 2005 perustettiin Kaisa Vilhuinen -palkinto, jonka RSKY myöntää joka toinen vuosi Ruotsissa asuvan kirjailijan tai kirjoittajan kaunokirjalliselle teokselle tai koko tuotannolle.