Messukirjailijat – Författare på mässan 2018 |
| |
   |
Författaren, historikern Sirpa Kähkönen har skrivit två faktaböcker om tvångsarbetslägret i Dragsvik. Livsöden i Finlands bortglömda fångläger (Vihan ja rakkauden liekit) är en drabbande skildring av de mörka mellankrigsåren och av människor vars ideal och drömmar krossades.
Hugo 1918 bygger på arkivmaterial om familjen Enbom under inbördeskriget. |
|
| |
  |
| Kirjailija Antti Tuurin uusi kirja Aavan meren tuolla puolen kuvaa suomalaisten maahanmuuttajien jälkeläisten elämää nykyRuotsissa, jossa levottomat yhteenotot ovat arkipäivää ja turvallinen kansankoti enää muisto. |
|
| |
 |
| Jaana Johanssonin Oliivinvihreä reppu ondokumenttiromaani Wienissä asuvasta Pepekistä, Tsekkoslovakian juutalaisesta, jonka elämää varjostavat lapsuuden kokemukset getosta, keskitysleireiltä ja kuolemanmarssilta. |
|
| |
| Erityisopettaja Mikko Seppälä on kirjoittanut dystopian. Katalyytti sijoittuu Pohjoismaihin vuonna 1985. Toinen maailmansota ei päättynytkään, vaan Neuvostoliiton tukemassa Suursuomessa ruotsalaiset elävät suomalaisten armoilla, asuvat epäinhimillisissä olosuhteissa parakkikylissä, kaivoksissa ja työleireillä. |
|
| |
 |
| Jorma Keskitalon uusin romaani Pohjaanpalanut tulevaisuus on surkuhupaisa kertomus 1990-luvun lamasta. Presidenttiehdokas Simo Loimi ja hänen kannattajansa Mauno Pikkarainen seikkailevat Lapissa keräämässä ääniä, mutta joutuvat pakenemaan Ruotsiin. |
|
| |
 |
| Pirjo Lahdenperän uusi teos, Mieleni kotiseudut sisältää kolme hänen ruotsinsuomalaisuudelleen ja tunne-elämälleen merkittävää seutua Suomessa: Muhola, Tampere ja Kinnula. Kirja koostuu omakohtaisista tarinoista, kipeistä ja hauskoista lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista. |
|
| |
 |
| Nimeni onkin Oili- kirjassa toimittaja Oili Tuomenoja kertoo omasta elämästään. Hän kasvoi erossa biologisista vanhemmistaan ja sisaruksistaan Satakunnan Karkussa ja vasta koulua aloittaessaan hän sai tietää oikean nimensä ja pääsi tutustumaan biologiseen perheeseensä, joka jo asui Ruotsissa. |
|
| |
 |
| Marja Räihältä ilmestyy kirjailijanimellä Maria Iivanainen uusi runokirja, Mustan kuun yö. Runoilija tutkailee olemassaoloaan ja ympäristöään unenomaisin kuvin. Menneisyys sekoittuu tulevaan, unelmat peilautuvat arkitodellisuuteen. |
|
| |
 |
| Keijo Winstén on julkaissut sekä runokirjoja että tarinoita suomeksi ja ruotsiksi. Jokainen kevät kuvaa hänen syntymäseutunsa Vaasan vaiheita perustamisesta nykypäivään. Kirjan runot kertovat paitsi vaikeista ja katkerista vuosista, myös kaupungin kauniista luonnosta, inhimillisestä lämmöstä ja rakkaudesta. |
|
| |
  |
| Seija Silvennoisen uusimpien runokirjojen nimet ovat Anna jos haluat, ota jos uskallat ja Luvatonta lempeä lainalakanoissa. Kirjoittamista elämäntapanaan pitävä Silvennoinen on julkaissut parikymmentä kirjaa runoja, pienoisromaanin ja muistelmakirjan. |
|
| |
   |
| Asko (Ilari) Solen Kivipeili on runokokoelma suomalais-ugrilaisten metsästäjien vaelluksista ja Telluksella tuntemattomista ja tunnetuista eläjistä, narsistisista itsevaltiaista. Hominidae-Ihmisistä on Asko Solen kymmenes kirjallinen esitys, alkaen ajanjaksosta 3500 vuotta sitten ja päättyen näihin päiviin. Tosijuttuja, vaikkapa Spedestä Iisalmen yhteislyseossa, Moskovan ja Tukholman suurlähetystöjen työilmapiiristä 1950-1960, Waltarista sekä Rauli Baddingin ja Keihäsen kohtaamisesta. |
|
| |
 |
| Maire Niittylältä on ilmestynyt tarina- ja novellikokoelma Polun varrelta. Hän on aikaisemmin julkaissut neljä romaania ja osallistunut useisiin antologioihin. |
|
| |
  |
| Victoria Rixer skriver om en familj där en finsk pappa uppfostrar sina barn till att bli svenskar. Kriget, pappa sträcker sig från finska inbördeskriget 1918 via en barnhemssal i Tammerforstrakten och mentalsjukhuset Beckomberga till ett långt samtal mellan en far och hans vuxna dotter i ett kök i en mellanstor, mellansvensk stad hundra år senare. |
|
| |
  |
| Emelie Anttonen-Bøe har sökt sin farfars rötter i Ryssland. Ingermanländaren följer Nikolaj Timofejevich Antonov som soldat i Röda armén och sedan som den finske soldaten Niilo Anttonen och slutligen som flykting i Sverige. Författaren söker även efter hans anhöriga från hembyn Suuri Suojala på andra sida ryska gränsen. |
|
| |
  |
| Emelie Enckell, pensionär efter 34 år vid miljöförvaltningen i Finland. Biografin om modern ’Generalens dotter Dagmar Thesleff’ (2018) inleds med Wilhelm Thesleffs snabba men korta karriär 1918 och den tyska hjälpen. Biografin om fadern, ’Olof Enckells liv i centrum av en kulturepok’ (2015), visar djupa spår av 1918 hos kulturjournalisten. Tidigare har Emelie gett ut två små böcker, Över språkets gränser – en presentation av diktaren Aaro Hellaakoski (2008) och Inga kom jag kaffe skull om tidiga finskspråkiga inflyttare till Åland (2006). Nätadress www.ees-taas.com. |
|
| |
 |
| Karin Lindfors och Asta Lumikeros bok Den första veckan grät jag…berättar fjorton finlandssvenska kvinnor, idag mellan 95 och 69 år gamla, sitt första möte med Sverige. |
|
| |
  |
| Britta Nygårds och Monica Hagas bok Färdas Fälas handlar om identitet och tvålänningskap. En poetisk berättelse om att flytta mellan två länder, att röra sig mellan olika identiteter och att resa i tid och rum. |
|
| |
| Stefan Aro, präst i Övertorneå har gett ut boken Ette tohtia okka oma ittr som handlar om tro och identitet i Tornedalen. |
|
| |
  |
| Pertti Spetsin kirja Mystikern på Karlaplan käsittelee elämänkatsomuskysymyksiä, uskoa ja sitä, mitkä ovat meidän ongelmiemme perimmäiset syyt. Kirjassa pohditaan, miten eläisimme niin, ettemme tuottaisi kärsimystä, ja miten oppisimme tuntemaan itsemme. |
|
| |
  |
| Pirjo Shur ja Marja Siekkinen ovat Kaapo Kaalin emoja. Kaapo tässä vielä piennä poikana. Satuja sisältävä kirja Kasvissatuja ilmestyi jo viime syksynä, mutta marjat ja juurekset seikkailuneen ovat varmasti edelleen aktuellaja. Pirjo Shur on pitkän uran opettajana tehnyt taiteilija Waxholmista. Marja Siekkinen on lastenkirjailija ja vuosikymmeniä suomeksi ja ruotsiksi työskennellyt toimittaja Tukholmasta. |
|
| |
   |
| Otso Kortekangas ja Panu Savolainen kertovat historiasta lapsille. Kaupunki maailman keskellä - Turun lasten maailmanhistoria sekä ruotsinkielinen sisarversio En stad mitt i världen – Åbobarnens världshistoria kuvaavattuoreista näkökulmista, millä tavoin Turun historia liittyy Suomen, Ruotsin ja koko maailman historiaan. |
|
| |
  |
| Eya Le Wartien ensimmäisen lastenkirjan Tinga ja ystävät jäätikön luona, Tinga och vännerna vid glaciären tapahtumat sijoittuvat Kilimanjaron vuoren juurelle, missä alueen eläimet kokoontuvat keskustelemaan savannin kuumenevasta ilmastosta sekä vuoren laen sulavasta jäätiköstä. Hänen kuvittamansa kirja on ilmestynyt myös englanniksi. |
|
| |
  |
| Sebastian Matar on julkaissut lastenkirjansa kahdella kielellä. Isla ja Isi syysretkellä, Pixie och Pappa - På höstpromenad sisältää myös sanakortit ja noppapelin. |
|
| |
 |
| Tuula Pere on julkaissut lastenkirjoja monella kielellä. Hän esittelee WickWick- kustantamon ja kertoo lastenkirjojen kirjoittamisesta. |
|
| |
 |
| Multikonstnär Evelina Lindahl från Åland debuterar med barnboken Elfina och själen. Den första boken i serien om Elfina. Suomeksi tarina on saatavana äänikirjana Elfina ja sielu. |
|
| |
  |
| Malla Taipale ger konkreta tips i boken Rektor, Sveriges viktigaste chef om hur man uppnår ett tydligt ledarskap och förankrar sin vision hos medarbetarna. Boken är en guide för rektorer men handlar i grund och botten om vikten av ett modigt ledarskap. (PÅ SVENSKA) |
|
| |
| Nahkansa luoneen Finnkirjan uusi puheenjohtaja Malla Taipale kertoo yhdistyksen tavoitteista ja suunnitelmista. |
|
| |
 |
| Aulis Kytömäki kertoo vetämänsä Svedbackan kustantamon toiminnasta ja osallistuu lastenkirjapaneelin. Hänen oma uusin kirjansa ALEKSI Tulen käymään vaan on jatkoa Mäkeläiset, Metsäsuomalaiset ja ALEKSI Aito metsäsuomalainen kirjoille. Kytömäki on julkaissut kaikkiaan kymmenkunta kirjaa sekä ruotsiksi että suomeksi. Keväällä ilmestyivät lastenkirja Kelkkasaaren Liisa, Lilla Lisa på Kälkö, ja Meidän saunat, savusaunasta kilpasaunaan. |
|
| |
 |
| Ruotsinsuomalaisten keskusliitto (RSKL) on tuottanut Aulikki Lundgrenin ja Laura Santalan toimittaman ruotsinsuomalaista ruokaperinnettä esittelevän haastattelu- ja keittokirjan Oma maa mustikka - Vårt blåbärsland, en bok om sverigefinska mattraditioner. |
|
| |
  |
| Riitta Taipale tutkinut lisensiaatintyössään värmlannin suomalaisten kielenvaihtoa. Elokerta ennen: Vermlannin suomalaismetsissä koostuu kolmen miehen kertomuksista, jotka on tallennettu vuonna 1948 Norjan rajalla Röjdåforsissa. |
|
| |
  |
| Paul Murphys Livvakter är en reportagebok och handlar bl.a. om kungafamiljens Säpoanställda väktare. Savanni/Savannen är en bilderbok för barn. |
|
| |
  |
| Terttu Pihlajamaa Förlag aloitti 1990-luvulla julkaisemalla haastatteluja Estonian onnettomuudesta Emme voi unohtaa Estoniaa (ruotsiksi, suomeksi ja saksaksi) sitten inkeriläisten muistelmateoksia, mm. Simon Siperian vuodet. Kustantamolta on tulossa toinen painos Raamatun suomentaja prof. A. W. Ingmanin elämäkerrasta. |
|
| |
 |
| Birger Winsalta tulee useita teoksia, mm. Taiteen vai musteen valta? Näe kaikki tai ei mitään sekä Kainulasjärvi - Kuvia siittä mikä kerran oli - Bilder från det som var. Kaikkiaan seitsemän kirjaa, jotka on kirjoitettu suomeksi, meänkielellä tai ruotsiksi. |
|
| |
 |
| Anja Blomqvistin Yhden äidin päiväkirja on ilmestynyt neljässä osassa, jotka kertovat hänen elämänvaiheistaan sekä ruotsiksi että suomeksi. |
|
| |
  |
| Väinö Vauhkonen on kirjoittanut oma elämänkerrallisen romaanin Eemelin katu, messuille ilmestyy seikkailukirja lapsille, Marvelit. |
|
| |
 |
| Erkki Vittaniemi on kirjoittanut ahkerasti yli kolmevuosikymmentä runoja, novelleja ja romaanit Väinölän yö ja Holistin päiväkirja. |
|
| |
   |
| Yvonne Granqvist Schultz debuterade med romanen Falskspel och manglade lakan. Hennes andra bok heter Under blodboken finns alltid skugga. Förlusten av sin äldsta son försökte hon lindra med att skriva sorgeboken Det måste gå ett år, sägs det. |
|
| |
  |
Kuudes kirja isoisän kohtalosta
Ruotsissa pitkään asunut suomenruotsalainen toimittaja Inger Jägerhorn on koonnut kaikki tiedot Georg Wiktor Johanssonnin elämästä kahden dramaattisen vuosikymmenen aikana kirjaan Det brinner en eld. Vasta parikymmentä vuotta sitten Inger sai tietää, että äidin isä, sosiaalidemokraatti ja pasifisti kuoli sisällissodan loppuvaiheissa oman käden kautta.
Kirjan tarkoituksena oli oppia ymmärtämään hänen elämänsä, ei kuolemaansa, sanoo 80-vuotias Inger Jägerhorn ensimmäisestä kirjastaan, jonka hän esittelee kirjamessuilla. |
