Etusivu

Luku- ja kirjoituspiirit

Maria Vanhapiha Bergström: TORNIONLAAKSON NIGHTINGALE WAS HERE (2023)

Runoja arkielämästä pohjosessa, kirjotettu meänkielelä ja käännetty ruottiksi. Saattaa sisältää hauskuutta ja pirruutta.

Tornionlaakso, Lappi, Norrbotten, luonto, pere, rakhaus, arkielämä ja työ.

Maria Vanhapiha Bergströmin toinen teos koostuu meänkielistä runoista, jotka myös on käännetty ruotsiksi rinnakkaisessa tekstissä.

Maria Vanhapiha Bergström: SOLE MIKHÄÄN! Heikin hiljaset hulinat

Hullu, traaginen ja lämmin kertomus elämästä Tornionlaaksossa. Ikusesta rakhauesta ja ette tohtia uusile seikoile.

Heikki oon katkera mies, lapset oon muuttanheet kotoa ja jäljelä oon vain sahalaitos, ja tietenki Inga vaimo. Mutta yhtenä päivänä kaikki Heikin rutiinit ja elämä menevä pisaroiksi, ko saha panhaan kiini. Taikka sitte tämä oon avoin ovi uusile maholisuuksile? Tule fölhjyyn Heikin hulinoihin, jokka sisältävä iloa, surua ja ison annoksen hyymoria.

•••

Maria Vanhapiha Bergström on koulutettu opettaja, joka tekee töitä suomen kielen ja meänkielen parissa Kalixin kunnassa. Esikoisromaani on kirjoitettu meänkielellä koska rakkaus siihen kieleen on suuri. Maria on syntynyt Ruotsissa, mutta hänen vanhempansa ovat kotoisin Lapista. Marian ensimmäinen kieli oli suomi ja meänkieli.

Stellan Beckman: BILDEN AV DET FINSKA

Hur representeras finskhet i Sverige? Etnologen Stellan Beckman försöker besvara frågan i dessa essäer. Från uppslagsverk och ordböcker till tidningsartiklar och film tar han läsaren genom representationen av finskhet. Här behandlas allt från den knivbärande finnen till muminmuggar. Bakgrunden till slangord som finnkoling, finnjävel och finnpajsare likaså. Är allt detsamma som för 100 år sedan i Sverige och bilden av finskhet eller har någonting förändrats?

Johanna Frondelius: KANSANKODIN SUOMALAISET NAISET

Suomesta on muutettu Ruotsiin monessa eri aallossa. Ensin lähtivät sotalapset, joista moni surullisista lähtökohdistaan huolimatta löysi toisen, rakkaan perheen. 1960- ja 70-luvuilla kielitaidottomat suomalaiset muuttivat länsinaapuriin raskaisiin töihin, perustivat perheen ja Ruotsiin juurtuessaan suomalaisia yhteisöjä ja suomiseuroja. Nykypäivän maastamuuttajat ovat usein koulutettuja ja kielitaitoisia maailmankansalaisia tai rakkauden perässä ulkomaille lähteviä.

Teoksessa ääneen pääsevät ruotsinsuomalaiset naiset eri puolilta Ruotsia. Näkemyksiä ja kertomuksia elämästä Ruotsissa on yhtä monta kuin kertojaansakin. Kansankodin suomalaiset naiset on muun muassa olympiaurheilijan, Pohjois-Ruotsin ensimmäisen naispoliisin, suomen kielen aktiivin, monikulttuurisen perheen kasvatin, ruotsinsuomalaisen tangomuusikon, tanssijan ja tunnetun ruotsalaisen feministin tarina heidän omilla sanoillaan.

Johanna Frondelius on kirjailija, joka on julkaissut teokset Mokaamalla menestykseen (Avain 2021), New York - Maailman paras shithole city (Avain 2022) sekä Feminismiä ihan kaikille (Minerva 2023). Kansankodin suomalaiset naiset on hänen neljäs teoksensa.

Maria Tapaninen: FÅGELRUM

Jag höll en eld i mina händer, den rymde, tände hemmaskogen och förvandlade skogens träd till förkolnade skulpturer. Vinden blåste över de nedbrunna träden, förde med sig okända fåglar. Vilda vilsna flyger de utan näste, ingenstans kan de sätta sig och vila, ständigt måste de vara i rörelse för att inte minnas, för att inte återvända. Mitt huvud är det som fåglarna korsar, utan svårighet flyger de genom pannan, öronen, nacken och näsan. Så gör de mitt huvud till de hemlösas boning.

I Maria Tapaninens diktberättelse möts ett jag, ett du och en flock fåglar i ett slutet rum. Jaget befinner sig i en symbiotisk förbindelse med fåglarna, som behöver både uppmärksamhet, stränghet och ömhet för att bindningen ska brytas. Fågelrum är en gåtfull, mångbottnad och gäckande skildring av en frigörelseprocess, som försiggår någonstans mellan terapi, dröm, saga och mystik.


Maria Tapaninen är född 1946 i Kiuruvesi, och sedan 1970 bosatt i Stockholm. Hon debuterade 2001 med romanen Vid lärkvatten, och är verksam som författare och översättare av bland andra Sirkka Turkka och Eeva-Liisa Manner.

Leo Ylitalo: SYRJÄYTYNEET

Kesäiseen Göteborgiin sijoittuvan tarinan keskiössä ovat pirstoutuneen mielen piinaama Sirkka-Liisa ja rakkauden janoiset Ursula ja Raimo. Yksi tie johtaa onneen ja toinen lopulliseen luopumiseen.

Leo Ylitalon kuudes romaani kuvaa syrjäytymistä kahdella tasolla: toisten joukossa ja omassa mielessä. Samalla se luo kuvan syrjäytymisen vastakohdasta, toisen ihmisen löytämisestä. Rakkaustarinan lomittuessa synkkään sielulliseen kamppailuun paljastuvat elämän valot ja varjot kaikessa ihanuudessaan ja julmuudessaan.

Asko Sahlberg: POMPEIUS

”Rooma oli siellä missä hän oli, kulki hänen mukanaan hänen nahkaansa virttyneenä.” Ajaton tarina piirtää Rooman tasavallan pelastajaksi tuomitun miehen häikäisevän muotokuvan.

Kun nuori sotapäällikkö Gnaeus Pompeius palaa kapinan koettelemaan pääkaupunkiin, hänelle avautuu tie vallan käytäville - jos hän onnistuisi täyttämään kolme ehtoa. Hän uhraa vuosia elämästään Rooman etua palvellen ja nousee valtakunnan huipulle vihasta ja rakkaudesta osansa saaneena. Kaiken ylle lankeaa kuitenkin varjo, kun tasavallassa leviää huhu, että Gaius Julius Caesar uhkaa haastaa senaatin käskyvallan.

Mestarillisen kertojan runsaana virtaava romaani herättää antiikin Rooman henkiin kaikessa loistossaan.

Jorma Keskitalo: VIIMEINKIN KYSYIT

Tämä on Jorma Keskitalon 8. oma teos. Esikoisromaani Ruotsiin ilmestyi 2013. Sen jälkeen hän on julkaissut tasaiseen tahtiin romaaneja ja novellikokoelmia. Hänen novellejaan on julkaistu myös kulttuurilehti Liekissä. Novellikokoelmassa Viimeinkin kysyit on kesäisiä novelleja parhaassa iässään olevien miesten järkyttävistä mutta myös onnellisista kesälomakokemuksista, lopuksi humoristinen ”keskitalomainen” tarina.

Timo Roune: TERVEENÄ SATAVUOTIAAKSI

Miten tulisi elää, jotta maaginen sadan vuoden rajapyykki on saavutettavissa? Sen selvittämiseksi auttaa sekä tutkittu tieto että oma, terveeseen järkeen perustuva päättely. On tietämystä siitä, että merkitystä on niin oikealla ravinnolla ja kohtuullisuudella kaikessa kuin myös terveillä sosiaalisilla suhteilla ja perintötekijöillä. Silloin, kun tähän kaikkeen liittyy omakohtainen kokemus, nämä tärkeät elämänohjeet saavat eletyn elämän tuomaa syvyyttä.

Helsingissä vuonna 1944 syntynyt, Tukholmassa suuren osan elämäänsä viettänyt Timo Roune liputtaa teoksellaan hyvän ja pitkän elämän puolesta. Hänellä on lähipiirissään esimerkki rikkaasta, vähintään sata vuotta kestäneestä elämästä.

Anneli Heikka: VAARALLINEN EREHDYS

Mirva on juuri valmistunut ylioppilaaksi ja odottaa innolla ensimmäistä matkaansa maailmalle. Rauhallista elämää viettänyt tyttö ei kuitenkaan osaa aavistaa mitä matkallaan joutuu kokemaan ja miten se mullistaa hänen elämäänsä. Reippaasta tytöstä tulee turvaton, ja painajaisunet vaivaavat häntä vielä vuosia jälkeenpäin.

Matkalla koettu suuri rakkauskin tuottaa tuskaa.

Mona Mörtlund: GENOM SPRINGORNA SER JAG STJÄRNORNA, STIGARNA ÖVER HIMLAVALVET

Mona Mörtlund är med sin poetiska röst uppskattad i såväl Norrbotten som på riksplanet. Förutom att skriva dikter och delta i uppläsningar medverkar hon med betraktelser i Sveriges Radios ”Tankar för dagen”. Från hennes fyra diktsamlingar har vi hämtat dikter till samlingen ”Genom springorna ser jag stjärnorna, stigarna över himlavalvet”, som också innehåller två längre inte tidigare publicerade dikter.

Rainer Maria Rilke, Arja Meski: KUVIEN KIRJA (Das Buch der Bilder)

Kuvien kirja (Das Buch der Bilder) heijastaa Rainer Maria Rilken kehitystä runoilijana hänen varhaistuotannostaan aina Uusien runojen (Neue Gedichte) ilmestymisen vuoteen 1907 saakka. Hänessä oli herännyt kaipuu nähdä esineiden, luomusten sieluun, ja niin hän kehitti edelleen ajatustaan esineiden muuntamisesta taiteeksi, näkyvän muuntamisesta näkymättömäksi. Vaikka Rilke toteutti esinerunouttaan varsinaisesti vasta Pariisissa, etenkin keskimmäisen luomiskautensa (1902-1910) myöhemmissä teoksissa, esinerunous on silti jo vahvasti läsnä myös Kuvien kirjassa, hänen taiteilijatiensä siirtymäteoksessa.
Kuvien kirjan runoissa Rilke kaivautuu maisemakokemuksiin, lapsuusmuistoihin, vanhoihin legendoihin ja kaupunkien näkymättömiin hahmoihin, syrjittyihin. Rilken kuvien ja maisemien hienonhienot muutokset, maan ihmeiden hiukkastason siirtymät, antavat kirjalle kestävää merkitystä.

Teos sisältää myös suomentaja Arja Meskin laajan kommentaarin, joka taustoittaa runojen syntyhistoriaa, tulkintatraditiota ja Rilken arkkiteemojen kypsymistä luomiskaudesta toiseen.

Keijo Winstén: LÄPIVALAISTU KUU

Runoteos Läpivalaistu kuu on kirjoitettu aikana, jolloin sodan uhka on todellisempaa kuin pitkään aikaan.

Runoissa liikutaan monilla elämän aloilla ihmisten välisissä suhteissa. On runoja rakkaudesta ja uskosta tulevaisuuteen.

Häätalon särjetyistä ikkunoista
tunkeutuu hämärästä melske.
Morsian
tempoo hädissään huntua
hullaantuneen väkijoukon jaloista

odottaa sulhasta
jonka otsaluu murtui
kiväärin perälevyyn.

Hunnun yli kulkevat
tankkien telaketjut.

Tuija Nieminen Kristofersson: MAKTLÖSA MEN VÄRDIGA– om fattigdom och tidig välfärd

Fattigdom finns även i vårt land. Allt fler drabbas av inflationen och har svårt att få ihop sin ekonomi. I denna bok belyses aspekter på fattigvårdens historia som tidigare inte har uppmärksammats i Sverige. I antikens Rom fick synagogorna och kyrkorna i uppdrag av kejsaren att ta hand om alla fattiga. I många medeltida städer kontrollerade lekmännen resurserna som skulle fördelas rättvist. Och går kravet på att alla ska arbeta verkligen tillbaka till Luther?

Boken tar upp den tidiga välfärdens idévärld och praxis. En mångfacetterad bild träder fram med olika åtgärder som de styrande vidtagit för att hantera fattigdomen. Ibland har hjälpen kombinerats med idéer om folkets rättigheter och/eller med kontroll av de utsatta. Ända sedan antiken har understöd beviljats de som ansetts vara värdiga fattiga medan arbetsföra tiggare alltid väckt misstänksamhet.

Bokens ramberättelse handlar om vår tids ekonomiskt utsatta och hur socialtjänsten ibland backar från sitt ansvar för dem. Samtidigt ökar frivilligorganisationernas såsom kyrkornas insatser. Kan deras utdelning av mat lösa fattigdomens problem? Boken är illustrerad med konst från de olika epokerna.

Maarit Jaakkola: SENIORIRUOTSINSUOMALAINEN: Ideakirja sukupolvien välisiin kohtaamisiin

Minkälaista on vanheta ruotsinsuomalaisena? Miten vanhempien sukupolvien ruotsinsuomalaisuuteen liittyvä tietämys ja perinteet sekä suomen kieli voivat siirtyä seuraaville sukupolville? Ideakirja pyrkii lisäämään ymmärtämystämme vanhenemisesta vähemmistökulttuurin kontekstissa ja kysyy, miten sukupolvien välistä vuoropuhelua, yhteisymmärrystä ja oppimista voi edistää. Kirja perustuu kohtaamisiin ruotsinsuomalaisten ikäihmisten kanssa ja ankkuroituu eri alojen tuoreimpaan tutkimukseen. Kirja sisältää pedagogisia virikkeitä pienten lasten ja nuorten kanssa toimiville, eri alojen ammattilaisille, omaisille ja sukulaisille Suomessa. Kirjaan sisältyvät myös kysymyslista paikallishistorian dokumentoijille ja ruotsinsuomalainen juhlapäiväkalenteri.

HUOMIO! Kirjan kantta klikkaamalla voit avata kirjan.

Jukka Korpi (tekstit) / Hanna Ingvarsson (kuvitus): MÅNEN SOVER – KUU NUKKUU

Kuu nukkuu on kokoelma lyhyitä iltasatuja 3-6 vuotiaille lapsille. Sadut kannustavat monikielisyyttä, ja ovat kirjassa helppolukuisina sekä ruotsiksi että suomeksi.

Susanna Alakoski ja Ingrid Sjökvist: ETT HAV EMELLAN – DE FINSKA KRIGENS BARN BERÄTTAR

Milka Hakkarainen: VIENO HELZENIUKSEN TÄYTYY KUOLLA

Gävleen kuvitteelliseen suomenkieliseen kotipalveluun sijoittuva romaani on täynnä värikkäitä ruotsinsuomalaisia henkilöhahmoja.

Takakansiteksti:

Ehdotus, jonka voi ymmärtää väärin. Tarjous, josta ei voi kieltäytyä.
Rikollisen herkullinen kuvaus eri sukupolvien kohtaamisista ja vanhustenhoidon nykyarjesta rakkaassa naapurimaassamme.

Ilona Sammalisto ei ole ehtinyt uudessa kotimaassaan edes muuttolaatikoita purkaa, kun hän jo löytää itsensä töistä vanhusten kotipalvelusta. Ruotsinsuomalaisten ikäihmisten hoitaminen ilman minkäänlaista kokemusta tai koulutusta osoittautuu luvattua haastavammaksi tehtäväksi varsinkin, kun kaikki asiakkaat eivät suinkaan apua kaipaa. Oman pippurisen lisänsä tuovat omistushaluiset omaiset sekä työkaverit, jotka kiertävät sääntöjä minkä ehtivät.

Juorut juoksevat yrityksen vaitiolovelvollisuutta nopeammin, mutta kaikilla vaikuttaa olevan salaisuuksia, joita ei haluta päivänvaloon. Kun vanhusten piirissä tapahtuu outo kuolemantapaus, Ilona oppii, että on asioita, joita ei voi koskaan saada anteeksi.

Seija Dahlgren: REVONTULEN KANSAA

Olipa kerran, suurten sotien välillä, Suomen itäisen rajan takana pohjoisessa, maailman rauhallisin paikka, joka sijaitsee
32-n itäisen pituusasteen ja 67-n pohjoisen  leveysasteen risteyksessä (Vienanmeren luoteisin lahdenpohjukka).

Kansaa kannustetaan rehevillä mainoskuvilla, joissa iloiset ihmiset kohottavat kätensä kesäauringon valoon, iskulausein:
Hyvinvointia kohti! Kansan voima on tuottaa uusia kansalaisia! Työntekijöitä pelloille ja tehtaisiin! Se antaa tulevaisuuden uskoa kovia kokeneille.

Aleksej Ivanovitj ei tietänyt, oliko hän onneton vai turvaton, kun vaimo teki velvollisuutensa, mutta kuoli. Uusi nainen muutti pikaisesti hänen, vauraan leskimiehen viereen, eikä tullut tyytyväiseksi kuitenkaan. Kolmanteen naiseen hän luotti syvästi, mutta tämä karkasi kotoa. Kaikki naiset olivat valtiolle kuuliaisia kansalaisia, ja tuottivat käskyn mukaan uutta sukupolvea, joista tuli aikanaan oikeaoppisia työntekijöitä.

Tiina Laitila Kälvemark: Valon ja pimeän sonaatit

Vangitseva romaani vääristä valinnoista, julmista kokemuksista ja harvinaisesta ystävyydestä, joka muuttaa kaiken.

”Kun ihminen ymmärtää, että hänen henkensä on uhattuna, koko elämä kulkee ultranopeudella silmien ohi. Minun silmissäni vilisee pikemminkin tulevaisuus – sellaisena, kuin se olisi voinut olla.”

Kesällä 1993 kolmetoistavuotias Mikael siepataan. Kun poika vajaa vuosi myöhemmin löydetään, hän kuljettaa kainalossaan pulloa, johon on suljettu elävä kyy. Media kirjoittaa kiihkeästi Käärmepojan tapauksesta, mutta Mikael ei enää puhu. Hän soittaa pianoa.

Mikael palaa 25 vuotta myöhemmin rikospaikalle, pieneen pohjoispohjalaiseen kylään. Samaan aikaan sinne palaa myös Pariisissa vuosia asunut toimittaja Saara, joka on menettänyt kaiken. Eräänä kevätiltana Saaran ja Mikaelin tiet kohtaavat ja vuosien takainen mysteeri alkaa ratketa.

Tiina Laitila Kälvemark (s. 1970) on Tukholmassa asuva toimittaja ja kirjailija, joka paneutuu syvällisesti kiehtoviin, ajankohtaisiin aiheisiin ja loihtii niistä unohtumattomia tarinoita. Sivullisuuden kokemukset, keskiluokan ahdinko ja ihmismielen arvaamattomuus ovat olleet näkyvästi läsnä hänen kirjoissaan. Valon ja pimeän sonaatit on hänen viides teoksensa.

Airi Anneli Ranta: Mualiman Nainen

Kuinka monenkirjavaa voi pienen ihmisen elämään liittyä. Tämä kirja kertoo tarinaa pienestä Savossa syntyneestä ja kasvaneesta tytöstä. Luovutuksesta, joka oli kuin kissanpennun anto naapuriin. Elämähalusta oppia kaikkea ja pian. Auttaa äitiä kotiaskareissa, vaikka se apu lisäsi vain työtaakkaa noille työntäyteisille käsille.

Monia vaaratilanteita tuli rohkealle lapselle. Mitä sai kokea alle kouluikäisenä ja kantaa sitä taakkaa vuosikymmeniä. Sai kuulla mualiman naisena olostaan, vaikkei ymmärtänyt. ”Kauaksi siivet ei kantaneetkaan poikasen haavoitetun.”

Hur mångfasetterad kan liten människans liv bli? Den här boken är en berättelse om en i Savolax född och uppvuxen flicka. Om en adoption som var som att ge bort en kattunge till grannen. Om livslust att lära sig allt och fort. Hjälpa mamma i hemmet, även om hjälpen bara ökade arbetsbördan för redan arbetsfyllda armar.

Om faror som modig flicka mötte. Om skolålderns erfarenheter vars bördor fick bära årtionden. Fick höra om ”fruntimmer i världen” utan att förstå. ”Långt bort kunde ej flyga en sårad unge.”

Rikhard Palm & Sauli Aho: VALKEAN SANNAN KULTA

Sanna on mennyt käymään Suomessa. Rolle on yksin Göteborgissa. Hän lähtee Tanskaan. Skagenin valkealla sannalla hän on kaivanut kultaa useita kertoja. Tarina alussa ja täysin yllättäen lopussa hän kohtaa siellä Niken, suomea Tornionlaakson murteella puhuvan eurotyön etsijän. Palattuaan Göteborgiin Rolle on saanut kirjeen Sannalta, joka aikoo mennä siskonsa kanssa käymään Espanjassa. Silloin Rolle päättää lähteä unelmamatkalle Suomen Lappiin, kaivamaan kultaa. Hän menee junalla Haaparannalle ja sieltä kävellen Tornioon, jossa käy kaupassa. Portailla on Keorke Valo. Hänellä on tarina kerrottavana. Sitten Rolle menee kävellen Luotomäelle asti jossa saa, tai paremminkin ottaa liftin. Se on ensimmäinen monista erilaisista, vaiherikkaista ja hauskoista lifteistä. Välillä vietetään Juhannusta varsin omituisessa porukassa. Kylän nuoret pojat lisäävät hauskasti juhannus tunnelmaa. Tavallisentuntuiset asiatkin ovat kuin elokuvaa. Vielä kioskilla käynti ja liftiseikkailu niin Rolle tulee Kultapurolle. Siellä on aivan uskomatonta porukkaa. Jutun aiheet eivät ole kummallisia, mutta se tapa miten jutellaan, on. Rolle löytää sen verran kultaa että rahat riittää lentolippuun takaisin Göteborgiin ja vähän ylikin. Lentokentälle hänet kuskaa hevosella hyväuskoinen, vanhanaikainen mies, joka kyllästyy kun on kertonut oman tarinansa. Aina välillä Rolle on katsellut valokuvaa Sannasta ja silitellyt poskia ja hiuksia. Göteborgissa Rollea kohtaa yllätys kirjeen merkeissä. Sannalta tuli erokirje. Maailma on rikki. On vain yksi mahdollisuus enää mitä käyttää; myydä pois kaikki ja muuttaa Tanskaan.

Rikhard Palm: NUUKAVAARAN TARINOITA

Tämän kirjan tarinat on Ruotsinsuomalainen iskelmäsanoittaja ja kirjailija Rikhard ”Hartti” Palm poiminut pohjattomasta huumorisäkistään. Teos on kolmas Nuukavaaran tapahtumista ja kommelluksista kertova kirja ja tarkoituksella kirjoitettu Pohjois-Karjalan murteella.

Aiheita tällä kertaa ovat: Aukusti pääsee lomalle. Aukusti kujeilee. Rahaministeri. Aukustin puujalka. Arska kaikki tietäväinen. Juuso Jusidorka Hutilus. Aukusti valehtelee. Pojat kokeilevat töitä. Apuraha-Anomus. Selma Solmunen. Pielisen rahapaja. Einari kertoo uutisen. Aukustin loma venyy. Taavetti Aitomaa. Työministerin kampanja. Pihkakakku. Työmiesten lista. Turistin auto. Kääppä kertoo tarinan. Turisti. Fiat 600. Kääppä kertoo toisen tarinan. Laiskuuven karkotus eläke. Voten autot. Kesälomalle. Kääppän testamentti. Kesälomatuuraaja. Santsi kuppi kahvia.

Sekä tuoreimmat iskelmät: Villen menopeli. Raha ei tee pesää. Yön tummat tunteet. Etsin ja Tule Pohjois-Karjalaan.

Leena Utriainen: Kaipaus Lappiin

Olen Leena Utriainen os. Klemetti, syntynyt Sallassa, ruotsiin muuttanut v. -68, asunut Skövdessä koko ajan. Koulutukselta olen vapaa-ajanohjaaja. Olen mukana Suomi-Seuran toiminnassa. Kirjoittaminen on ollut aina lähellä sydäntäni. Tässä kirjassani tulee esille kaipaus lappiin ja ystävieni luo.

Heikki Mansikkaniemi: Opettajan elämää Suomessa ja Ruotsissa

Kirjassa kerron kokemuksistani äidinkielenopettajana Ruotsissa. Koin matkallani kaikki siirtolaisen sopeutumisongelmat. Eskilstunassa sai kuulla finnjäveliä ja opettajana minut työnnettiin enemmän tai vähemmän komeroon. Upplands-Brohun hakeuduin, koska luulin siellä olevan rauhallisia oppilaita. Siellä olikin matkani hankalimmat oppilaat.

Tukholmassa vietin aikaani Järingenkoululla luokkaopettajana ja Kämpingen koululla aineopettajana. Tenstassa käytiin sitten kovimmat koulutaistelut.

Suomeen muutin, koska moitin rehtorille Ruotsin koululaitosta. Hän kehotti minua muuttamaan Suomeen. Niinpä otin neuvosta vaarin ja muutin.

Toinen kirjani, Opettajan matkassa Vaasaan, Närpiöön ja Lohjalle on tavallaan jatkoa ensimmäiselle kirjalle. Kerron paluumuuttajan iloista ja suruista. Molempia mahtui elämään. Kaipuuta takaisin Ruotsiin kesti useita vuosia, mutta Suomessa oli kuitenkin täysivaltainen oma kieli ja kulttuuri.

Heikki Mansikkaniemi: Opettajan matkassa Vaasaan, Närpiöön ja Lohjalle

Ruotsista muuton jälkeen matkani suuntautui Vaasan ammattikouluun. Koska tulevaisuus oli epävarmaa, niin hain paikkaa Närpiön kansalaisopistosta. Minut valittiin. Työ oli raskasta iltatyötä, joten päätin hakea vuoden 1986 keväällä Lohjan ammattikouluun Ruotsin ja englannin opettajaksi. Sinne minut valttiin. Lohjan ammattikoulussa vierähti lähes 30 vuotta. Asuinpaikaksi valikoitui Karjaa.

Ruotsista muuttamineen sisältyy paljon ongelmia. Suurin ongelma on asunto. Aluksi asuin opiskelija-asuntolassa, kunnes löysimme toisen opettajan kanssa pienen murjun Vaasan keskustasta. Työnantajalla ei ollut vähäisintäkään halua auttaa asunnon etsinnässä. Kaikki muu menikin sitten plussan puolelle.

Närpiön ajan asuin syntymäkodissa ja hankin ajokortin ja auton. Lohjan aikana hankimme oman rivitalon Karjaalta.

Esko Järvinen: förort

Ruotsiksi kirjoitettu kirjani ”förort” koostuu 127:stä piennovellista ja himmeästi essee-luonteisista tarkkailuista, lisäksi elämän eri vaiheista tulevia muistoja pulpahtaa esille.

Koska aihepiirinä on etupäässä lähiöelämä, oma napa sekä yksinäisyys ja koska juuri nämä kolme seikkaa niveltyvät melko surkuhupaisesti toisiinsa, on kerrontatapakin sen mukainen.  Aikalailla absurdeja jos peräti surrealistisia tekstejä, joissa unet, unelmat, muistot ja todellisuus näkyvät. Realistisen ripauksen antavat todelliset henkilöiden, paikkojen ja tapahtumien nimet. Tämän kaiken yllä kuvatun mukaan voidaan novelleja kutsua epiteetillä ”absurdia/surrealistista rapakaljaa”.

Luulen, että lukija ilman huumorintajua saa teksteistäni vähemmän irti kuin sanankäänteitäni veitikka silmäkulmassa tarkkaileva.

Keijo Winstén: LAULOIVAT TINATUT LANGAT

Kirja sisältää 39 kertomusta. Novellit on kirjoitettu useana vuotena ja liikkuvat monilla elämän alueilla; työelämässä ja ihmissuhteissa. Siinä onkertomuksia kohtalokkaista kokemuksista, mutta myös rakkauden täyttämistä kohtaamisista. Novelleissa  liikutaan Ruotsissa ja Suomen rannikolla, Vaasassa ja Vaasan saaristossa. Vuorosanoissa käytettyjä murteita on mukailtu sen mukaan, miltä murrealueelta kukin kirjan henkilö on lähtöisin, ja Ruotsissa asuvien suomalaisten puhekieleen on sekoittunut ruotsin kielen sanoja ja aksenttia.

Kirsti Kajanne: HULLULLA ON PAKSUT SORMET

Kirsti Kajanteen uutuusrunokirja ”Hullulla on paksut sormet” valottaa elämää ja tuntoja mielisairaalan lukittujen ovien takana. Mutta se avaa myös ovia luonnon parantavaan voimaan ja rakastamisen vaikeuteen.

Kirsti Kajanne on tullut ulos kaapista ja kertoo rohkeasti omasta elämästään ja sairaudesta, joka on vielä tabu ja mistä vaietaan. 

Runoilija on toimittaja, joka asuu sekä Tukholmassa että Helsingissä. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on varjostanut hänen elämäänsä miltei koko aikuisiän.

Hänen runonsa kertovat myös sairaudesta selviämisestä. Valo on voimaa. 

Luovuus lähtee lentoon
ja siristelee nousevaa valoa.
Majava laskee puisen purren
pullopostina ulapalle
haukien nakerreltavaksi
ja vastarannan savut
laukeavat Morsen aakkosiksi taivaalle. 

Pirjo Marjut Vega-Brandt: VALKOHAIKARA

Laulujen kertomaa  Orinoquiasta, Kolumbian itäisiltä ruohotasangoilta on pieni rakkaustarina. Tarina on rakennettu paikallisen perinteellisen ja edelleen hallitsevan llaneromusiikin laulujen lyriikan pohjalle ja niiden inspiroimana. Fuusio populäärikulttuurin ja kansanperinteen välillä on tarkoituksellista. Tasankojen ihmiset rakastavat lintujaan.  Alue, jossa vuorottelevat tulvat ja kuivat kaudet on trooppinen lintuparatiisi, mustan kaimaanin ja puuman, kapybaran ja valkohaikaran maa

Pirjo Marjut Vega-Brandt palasi takaisin Pohjolaan pitkän ulkomailla oleskelunsa jälkeen ja asettui eläkkeelle päästyään asumaan Daljoen rannalle Pohjois-Upplantiin, josta käsin hän kertoo tarinoitaan, joista monet sijoittuvat Latinalaiseen Amerikkaan, etenkin entiseen kotimaahan Kolumbiaan. Valkohaikara on hänen neljäs romaaninsa.

Petteri Nuottimäki: SVEAS BOK

Svea föds samtidigt som den blivande kung Karl XII, men under fattiga förhållanden på Åsön utanför Stockholm, och hennes liv tycks redan från början utstakat.

Men genom en slump träffar hon den blivande kungen. En häftig tonårsförälskelse uppstår och hon dras in i de virvelvindar av krig och storpolitik som drabbar Europa under tidigt 1700-tal. Vid sidan av kungen, tsar Peter I, sultan Ahmed III och August den Starke, blir hon en av de tongivande spelarna i periodens händelser.

Karl XII:s och Sveas hemliga kärlek blir en episk saga. Hon fängslas som spion i Riga, jagas av ryska galärer över finska viken, är kavallerist vid Poltava, för att först i Bender återförenas med kungen. I den finner vi också svaret på många av de mysterier som än idag omger Karl XII.

Varför gifte han sig inte? Vad var meningen med de huvudlösa anfallen mot Norge? Vem avlossade det ödesdigra skottet kvällen den 30:e november 1718? Många tidigare okända sanningar uppdagas.

Sveas Bok är återberättad av hjältinnan själv och kan liknas vid en sjuttonhundratalets Forrest Gump, lika dråpligt rolig och dramatisk som Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann. 

Petteri Nuottimäki föddes 1968 i Finland men är numera bosatt i Norberg i Sverige. Han har tidigare tecknat serier, skrivit filmmanus och arbetat som kåsör för Svenska Dagbladet. –Sveas bok är hans tredje roman.

Huomio!
Petteri Nuottimäki esiintyy Ruotsinsuomalaisilla kirja- ja kultturimessuilla 21. lokakuuta Tukholman ruotsinsuomalaisella koululla.

Pirjo Hamilton: TALO JOSTA NÄEN UNIA

On kevät 1954. Nuori pariskunta haluaa muuttaa elämänsä suuntaa ja muuttaa vilkkaaseen itäsuomalaiseen kylään Saimaan rannalle. Kylä kuhisee elämää. On kauppahuoneita ja pankkeja. Käsityöläisiä ja pajoja. On kunnanlääkäri ja kätilö. Uutta kansakoulua rakennetaan. Suomi on maksanut sotavelkansa ja kahvia ei enää säännöstellä. Eletään toivon aikaa.

Erkki ja Aino ostavat ison uudisrakennuksen kylästä. Erkki perustaa taksifirman ja ostaa kiiltävän amerikkalaisen auton. Kaikki on kohdallaan.

Uuden elämän alku saa kuitenkin dramaattisen käänteen vain muutama vuoden jälkeen uudessa kylässä. Perheen elämä muuttuu elinkamppailuksi. Tytär Elina yrittää ymmärtää lapsen silmin tapahtumien kulkua ja muutosten käänteitä. Vastauksia hän ei saa, mutta oppii varhain havainnoimaan lähiympäristön mielenliikkeeitä.

Talo josta näen unia romaani kuvaa kyläyhteisön pinnan alla poreilevia tunteita uudisasukkaita kohtaan. Kaikki eivät ole suopeita. Eivät edes lapsia kohtaan.

HEIJASTUKSIA

Heijastuksia – ruotsinsuomalaisia tarinoita on Gävlen kirjastoon parin vuoden ajan kokoontuneen naisporukan taidonnäyte. He ovat innolla kirjoittaneet omasta elämästään, keksineet tarinoita ja kirjoittaneet myös runoja.

Antologian tarinat matkaavat menneisyydessä ja nykyisyydessä, Ruotsissa ja Suomessa, ja kaikki tarinat heijastavat elettyä ruotsinsuomalaisuutta, iloissa ja suruissa.

Antologiaan ovat kirjoittaneet myös suomea opiskelevat Gävlen koululaiset.

Thella Johnson: FRED

Ett familjeepos från Kalevala till flyktingkris

”Jag har alltid haft grava problem med känslan av att inte bli trodd. Det höll på att kosta mig min röst och hela min historia.”

Under några dramatiska dygn sitter Elina Kansa instängd i en närbutik i Kemi, tillsammans med sin styvfar och en främling. Fred är berättelsen om Elinas familj, i tre generationer och två nationer, på bägge sidor om Östersjön, innanhavet med det bräckta vattnet. Här finns morfar Tapani, vars öde avgjordes av en mört i en sko och ett par små röda stövlar, här finns mamma Marjatta, som i jakten på lyckan flyttade till andra sidan Östersjön och tillbaka, och här finns dotterdottern Elina, som likt en Lapplands Sheherazade trollbinder sina nära med sin berättelse, alltmedan 2010-talets politiska kravaller utspelar sig utanför dörren och till slut drar dem alla med sig.

Fred är ett ömsint familjeporträtt och en skildring av efterkrigstidens människor i Sverige och Finland – två länder som sagts stå varandra nära, som syskon. Det är också en berättelse om vad kriget gör med oss. Om vad freden gör med oss.

Huomio!
Thella Johnson esiintyy Ruotsinsuomalaisilla kirja- ja kultturimessuilla 21. lokakuuta Tukholman ruotsinsuomalaisella koululla.

Milka Hakkarainen: HIIDENJUMI

Kaksi kadonnutta tyttöä, joista toinen löytyy kuolleena kaivosta. Monisyisen rikosmysteerin juuret ulottuvat vuosikymmenten taakse, mutta pahuus ei vanhene, se kasvaa. Miksi naisten on niin vaikea pitää toistensa puolia?

Tukholmasta metoo-skandaalia Suomeen pakeneva Armi Blom ei ole noita. Hurmesuon asukkailla on kuitenkin pitkä muisti, ja edesmenneellä Hilma-mummulla on yhä maineensa taikauskoisessa kylässä. Kun Armi tekee karmean löydön kansallispuistosta läheltä mummolaansa Hiidenjumia, on huomio taattu. Pian hänen kuvansa komeilee sanomalehden rikosartikkelissa, ja ihmiset tulevat pyytämään häneltä apua arkaluontoisissa asioissa.

Armi ei ole koskaan halunnut paneutua salaisuuteen, joka varjosti hänen äitinsä lyhyeksi jäänyttä elämää, mutta Hilman aikoinaan kertomat sadut heräävät eloon ja saavat uuden merkityksen pelottavien tapahtumien myötä. Hurmesuon synkkään historiaan tutustuessaan hän tajuaa, että 70 vuotta vanha ratkaisematon murha liittyy Hiidenjumiin. Armi ei voi enää paeta totuutta.

Kansi: Kaisu Sandberg

Seija Dahlgren: KAIVOSKEIJU

Kovat miehet saapuvat kaivostöihin 1800-1900-luvun vaihteessa, jolloin koko maassa on pula-aikaa. Vaikeat talvipakkaset, pitkä kaamosaika, puutteellinen asuntotilanne, pula viinasta, huvituksista ja naisista tekee olemisen raskaaksi kaivosyhteisössä. Raskas työ ja alituinen pelko onnettomuuksista on sopiva itämispohja uusille aatesuunnille ja poliittisille opeille aikana, jolloin idästäpäin leviävät vallankumoukselliset ideat polttavat kulovalkean tavoin ympäri maailmaa. Vaaralliset vuorenpeikkojutut ovat kaivostyöläisten perimiä tarinoita, ja he kuulevat uusia maanalaisista henkiolennoista, jotka ohjaavat heidän maanalaista työtään.

Kun Malmivaaran ensimmäinen nuoratanssija leijuu katonrajassa urheilijoiden juhlassa, luulee useampikin, että Kaivoskeiju on ilmestynyt maan syvyydestä. Keiju-haltija leikiskelee heidän yllään kirkkailla rikkauksilla, ennenkuin tulee houkuttelemaan miehen tuhoon sopivan tilaisuuden sattuessa.

Nuoratanssija esiintyi keskellä talveakin, näyttäytyi maailmansodan pakolaisille, ryöväreille ja agitaattoreille, joiden ainoa tie Idän ja Lännen välillä oli Maailman Neulansilmä Haaparanta, missä lajiteltiin maailman tärkeintä postia ensimmäisen maailmansodan aikana.

Leo Ylitalo: NIIN KATOSI PÄIVÄ

Viides kirjani Niin katosi päivä on intiimi pienoisromaani, jota jotkut kriitikot ovat kutsuneet intohimoiseksi rakkaustarinaksi. Koronapandemia-ajan leimaama teos vie lukijan Ruotsin ja Suomen lisäksi aina Aasian mantereelle saakka. Keskeiset henkilöt ovat Göteborgissa asuvat viittäkymmentä käyvät ruotsinsuomalaiset ystävykset Armi ja Klaus, jotka lomailevat yhdessä Thaimaassa. Heidän seuraansa liittyvät myös filippiiniläinen Adrian ja afrikkalaismies Hafidh. Ja lempi alkaa leiskua. Rakkaus on sokea, inhimillinen tunne, joka ei katso ihonväriin, saati siihen, miltä mantereelta kukin on syntyjään… Lomat loppuvat ja lemmenparit erkanevat haikein mielin toisistaan. Rakkaustarinoista toinen päättyy perin onnellisesti, toinen hyvin surullisesti.

Raimo Sillanpää: SAIRAALAN VARJO

Olen selkääni saanut
kyttyräselkä,
takana kipsatut muistot...

Pertti Spets: TIETO JA TODELLISUUS

Mitä on todellisuus, mitä sisäinen elämä? Nykyajan ihmisen elämä on suuntautunut ulospäin. Sisäinen elämä on unohtunut. Elämme kännykän ja näyttöpäätteiden kautta. Elämme tapojen ja tottumusten mukaan, ne luovat ongelmia, joiden syitä emme tiedosta. Onko olemassa syvempi todellisuus, jota emme näe ja tiedosta? Millainen todellisuus se voisi olla?

Tarinallinen tietokirja talonpoikaissuvusta, joka joutui jättämään kotiseutunsa neljässä sukupolvessa peräkkäin. Kovalla työllä ansaitun maallisen omaisuuden katoaminen korvattiin kertomalla selviytymistarinoita, joilla kasvatettiin vahva identiteetti ja hyvä itsetunto. 

Suvun kirjoitustaidoton kantaisä saneli Bakussa vuonna 1885 kosimakirjeen seitsemää kieltä puhuvalle herrasväkien piialle Pietariin. Karjalankannakselta heidän vanhimmat poikansa muuttivat Kaliforniaan ja nuorimman perhe joutui evakkoon.

Kahdentoista sukulaisen tarinat on kerätty kymmenen jälkeläisen kirjoitusten perusteella. Kirjassa on runsas kuvitus.

Anneli Heikka: AURINKOA IDÄSTÄ LÄNTEEN

Tämä on Anneli Heikan novellikokoelma. Se ei ole pelkkää luonnon kuvausta eikä ruotsinsuomalaisten historiaa, vaan se on harkiten koottu todellisten tapahtumien pohjalta. – Väylä, Myrskyn tuho, Sotapojalla mutkia matkassa, Ravintolasalaisuuksia, Harmaat silmät, Lapin lumo, Pakolaiset, Raijan joulu, tietysti myös muutama runo ja jännityskertomu. Ei ole myöskään unohdettu kertoa rakkaudesta, Rakkautta ensi silmäyksellä.

Tiina Pukkila Sarilidoun & Sinikka Kankkunen: ELÄMÄN HAIKU – LIVETS HAIKU

Elämän haiku on Tiina Pukkila Sarilidoun ensimmäinen runokirja, jonka on kuvittanut hänen äitinsä, akvarellisti Sinikka Kankkunen. Runojen inspiraationa on usein ollut punaista torppaa ympäröivä Bergslagenin luonto, jossa hän viettää vapaa-aikaansa, mutta myös muistikuvat lapsuuden kokemuksista Suomessa. Tämä minimalistinen runokirja välittää hetkiä luonnossa niin sanoin kuin herkin sivellinvedoin.

Tiina Pukkila Sarilidou on Tukholmassa asuva psykologi. Hän kirjoittaa paljon sekä työssään että vapaa-ajallaan.

Sinikka Kankkunen on mikkeliläinen akvarellisti ja pitänyt useita näyttelyitä niin Suomessa kuin Espanjassa.

***

Livets haiku Tiina Pukkila Sarilidous första diktbok. Den har illustrerats av hennes mor, akvarellisten Sinikka Kankkunen. Naturen i Bergslagen kring det röda torpet, där hon vistas på fritiden, har ofta gett till inspiration till dikterna, men också minnesbilderna från erfarenheterna i barndomen i Finland. Denna minimalistiska diktbok förmedlar stunder i naturen med såväl ord som med känsliga penseldrag.

Tiina Pukkila Sarilidou är psykolog och bor i Stockholm. Skrivandet är en viktig del i hennes arbete och hon skriver mycket även på fritiden. 

Sinikka Kankkunen är akvarellist och bor i Mikkeli, Finland. Hon har haft åtskilliga utställningar i både Finland och Spanien.

Leenamaija Forsberg-Johannesson: TÄHDENLENTO

Tähdenlento vie lukijan Roomaan, Tukholmaan, kesäiselle niemelle – ihmismielen sisäisiin maailmoihin, joiden monisäikeisyys, voima ja haavoittuvaisuus sykähdyttää.

Novellien henkilöt kaipaavat muutoksia tai joutuvat sattuman ansiosta niiden eteen. He pohtivat mennyttä ja tulevaa, etsivät uusia ulottuvuuksia elämäänsä.

Novellikokoelman kerronta on aistivoimaista ja kaunista.

***

Leenamaija Forsberg-Johannesson är speciallärare, skribent och tolk, bosatt i Stockholm.

Novellsamlingen Tähdenlento är hennes skönlitterära debut. Hon har tidigare skrivit och redigerat två pedagogiska verk på svenska. Hennes texter finns med i två antologier på finska.

Tähdenlento tar läsaren till Rom och Stockholm, till en sommardag på landet – till mångfacetterade landskap i människans inre. Att längta efter förändring, att vilja bryta upp eller våga stanna kvar, är frågor personerna i novellerna brottas med. Novellsamlingen är skriven på finska, språket är vackert och sensuellt.

Carina Malinen: KIITOS BABY!

Carina Malinen Lundins debutroman handlar om de två unga männen Eino och Heikki som i början 1970-talet lämnar sitt älskade Finland för att söka lyckan i Stockholm. Romanen är en hyllning till vänskapen och kärleken men också en varm skildring av strävsamma människor från Finland som kom till Sverige under 1970-talet. Många anpassade sig snabbt till det svenska samhället och med sitt arbete och kreativitet bidrog de till att göra Sverige till ett av världens rikaste länder.

Carina Malinen Lundin är född och uppväxt i Stockholm med finska föräldrar. Sedan 2011 bor hon i Merlänna utanför Strängnäs.Tidigare har hon medverkat i kommunantologierna: Jag färdas mellan nu och då samt Precis som vi delar samma himmel.

Rainer Paakkinen: ÄLSKADE MAMMA – ÄITI KULTA!

Den har boken handlar om nagra av breven som skrevs mellan en mor i Finland och hennes dotter i Sverige.   Den handlar om saknad och om langtan, den handlar om den som lamnade, och om den som blev kvar.

Tama kirja kasittelee kirjeita aidin ja tyttaren valilla. Aiti Suomessa ja tytar Ruotsissa. Se kasittelee ikavaa,hanta joka lahti seka hanta joka jai.

Asko Sahlberg: MARRASKUUN MIES

Mestarillinen kertoja sukeltaa sodan varjoista versovaan uuteen maailmaan.

Marraskuu 1918: Koleana yönä pikkukaupunkiin ilmestyy varjomainen hahmo ryysyissään. Kukaan ei tiedä mistä hän on tullut, mutta pian hänellä on suuri vaikutus kaupunkiin.

Marraskuu 1939: Pilvisenä aamuna kivihuvilan portaille astuu ahneudestaan tunnettu mies, josta saattaa nähdä, että tänään olisi hyvä päivä kuolla.

Asko Sahlbergin syväluotaavassa romaanissa traagisen ja koomisen sävyt vuorottelevat hallitusti kuin kolikon kaksi puolta. Menestyksen pakko, elämän merkityksen etsintä ja ihmisyyden rajat nousevat pintaan, kun nuori kansakunta pyrkii jättämään menneisyyden taakseen paremman tulevaisuuden tähden.

Maire Niittylä: ENDAST ENKELBILJETT

Bokens huvudkaraktär Annu är en blyg flicka från landsbygden.Hon älskar sitt arbete i den närbelägna staden i den lilla mjölkbutiken där hon genom av ett under fått arbete. Uppfostran eller snarare bristen av det och svåra hemförhållanden har orsakat att flickan blivit skygg och tystlåten.Hon har dock planer för framtiden. Efter att först agerat som hembiträde, började hon söka ”riktiga” arbeten och lyckas med detta. Mor-dotter förhållandet har alltid varit dåligt ren av fientligt, därmed har Annu känt sig ”övertalig” i sin familj. Mamma hade förmodligen förväntat sig ett likadant barn som den förstfödde som dött ett, par år tidigare. Annu var bara ett substitut.Konsekvensen av detta gör Annu obenägen att acceptera och uppskatta sig själv och slutligen eller alltför stora umbäranden flyttar hon och lämnar den kära arbetsplatsen.

Jorma Keskitalo: HOUKUTUSTA KOUKUTUSTA

Tämä teos on Jorma Keskitalon käsialaa, kirjailijan joka on jo monelle lukijalle tuttua. Hänen tarinat viihdyttävät lukijan mainiolla tavalla, kuten nämäkin neljä kirja tarinat. Kalamiehen syntymäpäivä: Tässä siitä pala, pienen pojan maailmasta: Tänään oli jälleen sellainen päivä, joka pani mielikuvitukseni koetukselle. Koukku siimoineen jäi heti aamulla kiinni johonkin, enkä saanut sitä irti. En uskaltanut mennä heti ruikuttamaan suurta menetystäni äidille. Istuin kauan sillalla punomassa konstia, jolla saisin uuden ongen ilman moitteita. Muistelin kinunneeni rahaa viimeksi vain pari päivää sitten. Kerjääminen ei onnistuisi tällä kertaa helposti, mutta onki oli saatava. Vaalit: Kertovat edustajien kommelluksista jännittävällä ja humoristisella tavalla. Epäilyjä ja Yllätyksiä: Tarinassa saavat pienen maalaiskylä naapurit salaisiin rakkaus tunnelmiin. Osat vaihtuvat: Tässä tarinassa talon isäntä ja renki käyvät kovaa kampailua, ei ehkä aina ihan rehellistä, sellaista.

Pirjo Tiilikka: VANHEMPIENI MUISTOLLE – pala suomalaista sisua perintönä sukupolvelta toiselle

Pirjo Tiilikka on sairaanhoitaja- kätilö ja sairaanhoidon opettaja (filosofian maisteri hoitopedagogiassa).

Pirjo syntyi Närpiössä vanhempiensa toisella evakkomatkalla pois Karjalasta keväällä 1947. Lopulta evakkomatka johti Etelä-Pohjanmaalle Isoonkyröön, jossa uudelleenrakentaminen, maanviljely ja karjanhoito täyttivät arkipäivän.

Suomessa oli 1960-luvulla syvä lama ja sen aiheuttama suuri työttömyys. Tuhannet suomalaiset muuttivat tuolloin työn perässä Ruotsiin. Pirjo oli yksi heistä. Pirjon alussa väliaikaiseksi ajateltu elämä Tukholmassa on jatkunut jo 53 vuotta.

Tämä kirja kertoo myös Pirjon omalta osalta siitä, mitä suomalaisella sisulla voi saada aikaiseksi.

Kirja on suomennettu versio kirjasta TILL MINNE AV MINA FÖRÄLDRAR – ett finskt sisu-arv att förvalta och föra vidare.

Pirjo Marjut Vega-Brandt: RIIKINKUKON SIIVEN ALLA

Pieni päiväkirja omasta ajastamme, tai paremminkin kronikka, on viiden novellin muodostama jatkokertomus joka kertoo tarinan, jossa nettifoorumien anonyymin keskustelukulttuurin luomat jännitteet purkautuvat vaarallisiksi sivuraiteiksi arkielämään. Kevyellä otteella vakavista asioista kirjoitettu kertomus lähtee alkuunsa Suomen kesästä, siirtyy laivaristeilyn muodossa Itämeren toiselle puolelle, seuraa Al-Holin leiriltä koti-Suomeen tuotujen pienokaisten elämää pitkällä aikajaksolla ja nettivainoamisen seuraukset ikäihmisten käyttäytymisessä saavat laivan henkilökunnan huokaamaan ”miten nuo seniorit oikein jaksavatkin”. Loppunäytös tapahtuukin sitten Daljoen aurinkoisilla kevätjäillä, jossa punnitaan vaihtoehtoja tulevaisuutta ajatellen. 

Rosa Liksom: VÄYLÄ

Rosa Liksomin odotettu romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta.

Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut.

Väylä on vangitseva romaani vaelluksesta, sotapakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvukertomus, tarina pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä. Liksomin kerronta saa loankin loistamaan.

”Meitä kaikkia yhisti yksi asia, olima tien päälä ja kuljima kohti länttä.”

Bianca Barck: STORMEN

Stormen är en känsla, ett väder, ett tillstånd. Den är framåtdriv och krav på förändring. Så kasta kompassen och gör dig redo att känna. Höstens och vinterns storm är på ingång – och den vill dig väl.

Bianca Barck är uppvuxen på Åland och bor i Nacka utanför Stockholm. Hon debuterade 2021 med diktsamlingen Det klarnar opp.

Alltid (ur Stormen)
Tro inte
att du är ensam
där ute på ditt hav
Du guppar upp
och ner i vågorna
Du syns
Du syns inte
Du syns
Du syns inte
Men jag ser dig
Jag ser dig,
Alltid.

Pia Koskela: KARELEN

Karelen! är Pia Koskelas grafiska roman om hennes far Mikael som stred under ohyggliga omständigheter i finska vinterkriget. Mikael pratade inte om kriget, inte heller om tvångsförflyttningarna från hembyn i Karelen när området blev ryskt. Bara två diplom signerade självaste Mannerheim hänger på väggen hemma i villan i Säffle. Efter hans död åker Pia på en bussresa till Karelen. Ihärdigt lägger hon ett pussel av familjehistorier, arkivbilder, soldatanteckningar och lokalbefolkningens minnen som till slut skapar ett collage av såväl Mikael Koskelas liv som Karelens blodiga historia.

Heidi Köngäs: SIIVET KANTAPÄISSÄ

Vahva kuvaus naisesta, joka pitää intohimoa johtotähtenään ja rakastaa ketä haluaa.

Marja on oman tiensä kulkija. Hän kasvaa vankilaympäristössä ja saa erilaiset eväät elämään. Hän aloittaa yliopiston, vaihtaa näyttelijäksi, mutta päätyy ohjaajaksi Radioteatteriin Olavi Paavolaisen alaisuuteen. Heidän välilleen syntyy jännite, joka johtaa salattuun suhteeseen.

Marja on oman aikansa pätkätyöläinen. Hän näyttelee, kääntää, sovittaa ja ohjaa tiukassa tahdissa. Marja myös matkustelee, useimmiten yksin. Matkat suovat vapauden ja tyydyttävät hänen haluaan nähdä maailmaa.

Kertomus poikkeuksellisesta naisesta, joka oli aikaansa edellä. Joka valitsi taiteen ja miehet - ei avioliittoa ja lapsia.

Taina Luodelahti: SPEGLAS I STRÖMMANDE VATTEN / HEIJASTAA VIRTAAVAAN VETEEN

Kirjassa on sisaret minä-kertojana, lapsen äänellä ja myös aikuisena.He kertovat Isoäidistä, Äidistä, Isästä, äidin sisaruksista ja itsestään pikkulapsina Suomessa. Lasten lähellä olevat ihmiset, Isoäiti, enot, Marttatäti, serkut ja koulutoverit puhuvat myös omalla äänellään. Isoisä kirjoittaa Isoäidille Amerikasta vuonna 1906. He ja kertojat elävät maalla osittain omavaraisesti 1950 luvun alussa. Lapset näkevät ja osallistuvat Mummulan elämään. Sieltä he muuttavat kaupunkiin ja Ruotsiin. Lapset ja aikuiset kokevat monia menetyksiä mutta myös tukea ja apua. Kertojat palaavat aikuisina takaisin, tapaavat ihmisiä ja katsovat kaikkea aikuisin silmin.

Kirja on pääasiassa kirjoitettu ruotsiksi. Käytän suomenkieltä, puhun ja luen mielelläni. Tulimme Ruotsiin 1957. Minun täytyy myöntää ja hyväksyä, että ruotsi on nyt parempi kieleni. Luovaan kirjoittamiseen ei suomenkieleni enää riitä.  Mutta kirjassa on suomea, kirjeitä, vuorosanoja ja muistissa lapsuudesta säilynyttä. Olen kääntänyt kirjeet ja muut suomalaiset osat ruotsiksi, tunnen olevani  kaksikielinen, se on etuoikeus josta olen iloinen.

Olen tarinankertoja, erityisopettaja, tulkki, ja ollut myös myyjänä, esimerkiksi kenkäkaupassa ja muissa kaupoissa.

Keijo Winstén: SININEN LINTU

Keinuvaan veneeseen nousen
ja soudan rannasta rantaan.
Matkat rajalliset
kuin aika.

Aistien mittarilla mittaan.
Ja me soudamme
tuulisilla merillä,
missä aallot nousevat vuoriksi.

Ylitän vuoret, koluan laaksot.
Korkeat vuoret
ja aukeat laaksot tavoitan.

Maija Haanpää: MINÄ RAKASTIN SINUA SILLOIN

Tämä Maija Haanpään teos tarjoaa lukijalle juuri sen, mitä lukija kaipaa vaiherikkaalta teokselta. Se on jännitys tarina Annin ja Mikaelin elämästä, joka empaattisesti kuvaa heidän kehitystään kumpikin omalla tavallaan.

Rikchard Palm: NUUKAVAARAN AUKUSTIN POJAT

Tämä on Ruotsinsuomalaisen iskelmäsanoittaja Rikchard Palmin teos, joka on huumoria parhaimmillaan. Tarina vie lukijan kauniin Pielisen rannalla asuvien eläkeläisten Aukusti ja Elviira Hyterön luo. 

Anni-Maria Lokka: FRÅN LAPPLAND TILL HÖGA KUSTEN / LAPISTA KORKEALLE RANNIKOLLE

Detta är en självbiografi av sverigefinnländskan Anni-Maria Lokka. Anni-Maria som är  bildkonstnär och hantverkare, tar läsaren till den vackra naturen i Finska Lappland. Ett  landskap med sitt karga klimat, som inte alltid är skonsam mot människan. 

Det krävdes hårt arbete och påhittighet för att klara livhanken i dessa svåra förhållanden. 

Redan som litet barn fick hon vara med och lära sig hur arbetet på ett litet torp gick till och  även att utnyttja allt vad naturen hade att erbjuda. 

Familjen flyttade i slutet av 60-talet till Höga Kusten i Sverige där Anni-Maria förverkligar sig  själv både i arbetet och konstnärlighet. 

Ett kunnande som hon gärna lär ut och delar med sig åt andra.

***

Tämä ruotsinsuomalaisen kuvataiteilija Anni-Miria Lokan teos vie lukijan ankeaan ja kylmään, mutta  kauniiseen luonnon keskelle Suomen Pohjoiseen, jossa toimeen tullaan ainoastaan kovalla työllä ja  kekseliäisyydellä. 

Maija Haanpää: SITÄ SANOTAAN ELÄMÄKSI

Tämä Maija Haanpään teos, on niitä arvokkaita elämänkokeneen kirjailijan tuotantoa, joka ei  jätä lukijalta riviäkään lukematta. Hän on pannut sielunsa likoon kertoakseen, kirjoittaakseen  kirjan, jakaakseen sen Se kertoo naisesta, tytöstä. Lapsuudesta asti vaikuttavien muistojen  paineesta, aina vanhuuteen asti, jolloin tulee tilinpäätöksen aika, vaikka sitä ei tietoisesti  ajattelekaan. Se kertoo perheen elämästä sodan jälkeen, kovan pula-ajan aikana. Nälkä oli ainainen vieras, sekä fyysisesti että henkisesti. Valtava halu elää, nauttia ja oppia.

Väinö Vauhkonen: AURINKO JA KUU

Millaisia ovat elämykset, kuinka niitä saadaan? Näin vastaa Väinö: 

"Muutama tällaisista elämyksistä, minun mielestäni saattaisi olla vaikka tällaisia. Kun maailman suurin kotka säikäyttää Sinua, se lehahtaa lentoon läheltäsi. Jos niin  tapahtuu, saatat silloin olla matkallasi jossakin kauempana muualla, olet ehkä silloin seisomassa eräässä Australian Sinivuoren kanjonin reunalla, katselet sen mahtavaan  syvyyteen. Läheltä se suuri kotka sinut ohittaa, tunnet kasvoissasi melkein kolme  metriä leveän siipivälin aiheuttaman ilmavirran, kuulet korvissasi ilmavirran huminan.  Kyllä se jotenkin erikoiselta tuntuu, muistojen pankkiin sisään laitettavaksi, näin mielestäni."

Milka Hakkarainen: MAA KAUHEIN ISIEN

Hivelevän tarkkakatseinen dekkari rikosvyyhdestä, joka levittää säikeensä Tukholman kaduilta ruotsinsuomalaisten tiiviiseen kyläyhteisöön. Elämästä piti tulla helpompaa, kun tukholmalainen poliisi Jani Peranto astui kaapista ulos suomalaisuutensa kanssa. Hän kantaa nimensä i-kirjainta pystypäin ja puhuu estottomasti äidinkieltään, mutta tiedossa on uusia ongelmia. Edes parhaaseen ystävään Jukkaan ei voi luottaa, kun Tukholmaa ravisuttaa epäilty terroristiteko. Janikin joutuu miettimään valintojaan uudestaan. Kukaan ei enää naura Rosa Riemuselle, joka luo true crime -kirjailijan uraa Ruotsinmaalla.

Aihe uudelle kirjalle löytyy yllättäen suomalaismafiasta, jonka jäljet johtavat Skutskäriin ja Gävleen. Rosan ja Janin tiet risteävät, kun he alkavat penkoa yhä synkemmäksi muuttuvaa vyyhtiä. Yhteistyö ei tälläkään kertaa suju kitkatta. Pystyvätkö he estämään seuraavan iskun? Maa kauhein isien jatkaa Jani Perannon ja Rosa Riemusen tarinaa, jossa ruotsinsuomalaisilla on tappavia salaisuuksia.

Milka Hakkarainen on asunut Ruotsissa yli kymmenen vuotta. Hän on työskennellyt uudessa kotimaassaan toimittajana ja suomen kielen opettajana. Esikoisteos Ei verta rantaa rakkaampaa (2021) sai erinomaisen vastaanoton. Teos valittiin vuoden 2021 parhaaksi esikoisdekkariksi Suomessa (Suomen Dekkariseura ry).

Markku Huovila: I TENSTA MED TIDEN

Den sverigefinska tecknaren, bild- och ordkonstnären Markku Huovila , född 1947, har bott i Stockholmsförorten Tensta i hela sin 40-åriga karriär. Med denna bok öppnar han en hel del av sin förortsinspirerade produktion med egenartad humor.

Markku Huovila on kirjassaan i Tensta med tiden kuvannut ongelmalähiöksi ja no-go-zoneksi leimattua monikulttuurista asuinaluettaan koskettavan humoristisin tekstein, piirroksin, sarjakuvin ja maalauksin.

V-Akka: UR SPRÅKMURENS SKUGGA – Om sverigefinskhet och minoritetskunskap

Sverigefinnarnas ställning bärs till stor del av minoriteten själv, trots att myndigheterna är ansvariga för att skapa förutsättningar för dagens minoritetsstatus.

Ur språkmurens skugga syftar till att ge minoriteten redskap inför framtiden. Författarna skildrar processen från omedveten majoritetsidentitet till medveten minoritetsidentitet, analyserar härskartekniker och synliggör de fällor och problem som minoritetsgruppens aktiva ofta hamnar i.

Boken är framtagen i en process av kollektivt skrivande och myntar begreppet minoritetskunskap. Författarna är baserade i Västra Götalandsregionen och har lång erfarenhet av finskspråkiga och tvåspråkiga sammanhang, både som yrkesverksamma och som minoritetsaktivister.

”Ur språkmurens skugga är kulturgärningen vi har väntat på i decennier.”
Timo Lyyra, sociolog, språk- och människorättsaktivist samt ledamot av Göteborgs stads sverigefinska råd

Matti Pilhjärta (toim.): KOTIMAA KUN TAAKSE JÄI

33 sörmlantilaista kertoo.

Muistellaan syitä lähtöön, alkuaikojen kommelluksia ja myöhempiäkin vaikeuksia. On kuitenkin kotiuduttu ja vierauden tunne on väistynyt. Suomessa on voinut käydä kyläilemässä. 

Tunsin tarvetta koota näitä kertomuksia, kun tunnettu seuraveteraani meni pois. Äänittänyt  ja kirjoittanut niin kuin he ovat sanoneet. On saanut muutella ensin muistamaansa. Muutamat ovat kirjoittaneet itse.

Oli aikakin. Kolme heistä ei ehtinyt nähdä valmista kirjaa.

Kristian Borg (toim.): PUOLI VUOSISATAA SISUA

Puoli vuosisataa sisua on ruotsinsuomalaisen kotiseutuhistorian kooste 50 vuoden ajalta, työvoimamaahanmuutosta tämän päivän vähemmistöstatukseen. Haningen ruotsinsuomalainen vähemmistö on suuri ja kunta on yksi harvoista, jossa on suomenkielisiä luokkia. Yhdistykset, poliitikot ja asukkaat ovat aktiivisia. Silti on kaikkina näinä vuosina käyty kamppailua kielen ja oikeuksien edestä.

Työelämä, koulu ja yhdistystoiminta lähtökohtanaan kertovat opettajat, vanhemmat, tehdastyöläiset, lastenhoitajat, hoitoapulaiset, poliitikot ja yrittäjät nykyisestä elämästään ja muistoistaan Ruotsin maasta, jossa suomen kieli on ollut luonnollinen osa arkea. Kirja voidaan lukea kuvauksena koko ruotsinsuomalaisen vähemmistön asemasta ja sen kehityksestä Ruotsissa kolmen sukupolven aikana.

Kristian Borg (s. 1975) on toimittaja ja kustantaja.

Kirja on runsaasti kuvitettu ja kauttaaltaan kaksikielinen.

Liisa Moilanen: FINSKA MED BILDER

Uusi alkeisoppikirja suomenkieltä opiskeleville. Sanojen ja lauseiden lisäksi löytyy kirjasta tietoa myös suomalaisista perinteistä. Kirjassa seuraamme Niemen perhettä tavallisessa arkielämässä. He ostavat uuden talon ja uuden kotieläimen, sekä viettävät joulua. Mukana on yli 1000 kuvaa oppimisen helpottamiseksi. Kirja on selkeä ja helppo, joten se soveltuu myös itseopiskeluun.

Tiedustelut: moilanen.liisa@gmail.com

Jussi Böök: OLLAANKO JORON JÄLJILLÄ

Perästä Kuuluu, sanoi Jussi Böök ja jatkaa: – Tästä kirjasta jäi pari minulle tärkeää asiaa pois. Mutta ehkä innostun vielä ja kerron niistäkin enemmän. Nyt ylös, ulos ja lenkille sanoi Tarva eli Niilo Tarvajärvi takavuosina Yleisradion aamukahviohjelman jälkeen. Niin sanon minäkin sillä fyysisen kunnon ylläpitäminen on yksi elämän tärkeimmistä tehtävistä, jooko?

Keijo Winstén: LÄHELLE

Aulis Kytömäki: SKOGSFINNAR

I boken får du följa tio bypojkar som sommarjobbade på en sockerbetsodling i Vadstena. Far förmedlar skogsarbetare till Sverige åt Billeruds och Uddeholms bolag, tider då pass och uppehållstillstånd behövdes. Aleksi ville följa med far och bröderna dit. Han blev istället fosterbarn i en jägmästarfamilj. Aleksi gick till en början i ballongbyxor till skolan i Avradsberg och hamnade så småningom i skogsarbete i gränstrakterna Dalarna – Värmland.

Anna-Mari Ojutkangas-Hedlund: GOTTLUND TAALAINMAALLA 1817, RAJA 1809 GRÄNS ja ADELAIDAN JALANJÄLJILLÄ PIETARISSA

Miten kertoa Gottlundista suomen kielen oppilaille? Miksi vuonna 1809 tuli raja Suomen ja Ruotsin välille? – Näihin teemoihin on suomen kielen opettaja Anna-Mari Ojutkangas-Hedlund kehittänyt oppimateriaalin kuvittaja Markku Huovilan kanssa. Anna-Mari esittelee ilmaista oppimateriaaliaan ja Markku Huovilan Gottlundin Taalainmaan matkan kuvitusta on myös esillä messutiloissa.

Anna-Mari myy myös kirjoittamaansa sukutarinaa Pietarista”Adelaidan jalanjäljillä Pietarissa”

Olavi Räihä: MAKTEN MARKEN SPRÅKET OCH BRÖDET

Denna bok tar, i tre delar med oss genom Tidsresan om Sverige–Finlands historia och om de finska och svenska folkens öden samt de båda nationernas utveckling till fullvärdiga demokratier. I det inledande kapitlet återger jag fragment om min barndom och uppväxt, flytten till och om livet i Sverige samt om tankar som till sist, äntligen fick mig att på äldre dagar ta till orda. Om den brinnande lusten att skriva uttryckte sig Märta Tikkanen förträffligt i intervjuserie Mästaren i SVT: ”Om du absolut inte kan låta bli, då ska du bli författare.”

Pirjo Tiilikka: TILL MINNE AV MINA FÖRÄLDRAR – ett finskt sisu-arv att förvalta och föra vidare.

Denna bok är en sann berättelse om en familjs resa i tiden. Resan började den 30 november 1939, samma dag som vinterkriget inleddes i Finland. Över 400 000 karelare drevs på flykt, däribland Pirjo Tiilikka och hennes familj. Efter att ha lämnat sina hem till ett ovisst öde kämpade de tappert för en bättre framtid i Österbotten. Under 60-talets lågkonjunktur ledde vägen till Sverige för Pirjo och hennes två systrar Lea och Raija.

Det var bara med hårt arbete och stark vilja som de kunde gå vidare med livet. Det gällde alla, även barnen. Man fick inte lata sig; varje arbete skulle man behärska själv. Det finska ordspråket ”ei Luoja laiskoja elätä” upprepades ständigt – ”Gud livnär inte de lata” eller ”du är din egen lyckas smed”. Vad annat kan föräldrarna erbjuda sina barn, när de själva har förlorat sitt hem och det mesta de ägde?

Den självbiografiska Till minne av mina föräldrar är en varm och detaljerad skildring av ett liv som slagits i spillror och nytt liv som tagit sin början, tillägnad föräldrarna som lämnade ett viktigt budskap efter sig – ett arv av visdom och hårt arbete.

Till sina barn och barnbarn vill författaren Pirjo Tiilikka lämna minnen av sina rötter och förföräldrar. Stort tack till föräldrarna, den äldre generationen och hela det karelska folket!

Reijo Iso-Kamula: IHMISJAHTI ja KARJALASTA SVEANMAALLE

Ihmisjahti ilmestyi 2020.
Suomen sisällissodan turvaton sekamelska käynnisti ajojahdin, jossa syytön syyllinen joutui lähtemään maasta. Reijo Iso-Kamulan todellisiin tapahtumiin perustuva kertomus seuraa kolmea sukupolvea. Mukana on väliin hyvinkin jännittäviä luonto- ja ihmissuhdedraamoja.

Karjalasta Sveanmaalle ilmestyi 2021.
Vaikka ruoho näyttää vihreämmältä naapurissa, niin se voi olla myrkyllistä. Karjalasta muutti 1970-luvulla lukuisia suomalaisia Ruotsiin paremman toimeentulon perässä, kavereiden houkuttelemana. Kova työ ja juurettomuus johti usein liialliseen alkoholin käyttöön sekä avioeroihin ja ihmissuhteiden hajoamisiin. Norrtäljeläinen Reijo Iso-Kamula kertoo eräiden Suomesta muuttaneiden todenperäisistä ja kirjavista elämänvaiheista. Mukana sekä menestyksiä että menetyksiä.

Sirpa Kähkönen: VIHREÄ SALI

Mitä unelmien murskautumisesta seuraa? Väkevä tarina vie 1960-luvun Kuopiosta aina 1910-luvun Pietariin.

Kukkakaupan tsuppari Irene on kadonnut joulun alla 1964, kun sesonki on kiivaimmillaan. Omistajaa painavat kovat sanat, jotka hän on tiuskaissut tytölle. Mutta hyasintit täytyy saada tilaajille.

Irene on jättänyt koulun kesken, Jaakko on parturinapulainen. Heidän välillään on kemiaa. Armeijasta juuri päässyt Leo janoaa rakkautta. Irene salaa ystäviltään kotinsa perhehelvetin, Jaakko ja Leo kamppailevat sen kanssa, mitä on olla mies uudessa maailmassa.

Nuoret etsivät omaa paikkaansa. Miksi on helpompaa valloittaa avaruus kuin rakastaa toista ihmistä?

Rakastettu Kuopio-sarja jatkuu.

Rosa Liksom: VÄYLÄ

Rosa Liksomin odotettu romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta.

Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut.

Väylä on vangitseva romaani vaelluksesta, sotapakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvukertomus, tarina pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä. Liksomin kerronta saa loankin loistamaan.

”Meitä kaikkia yhisti yksi asia, olima tien päälä ja kuljima kohti länttä.”

Anni Kytömäki: MARGARITA

Kun helmenpyytäjä avaa simpukan, se kuolee. Kun ihmisen kuoreen kajotaan, seuraukset voivat olla yhtä tuhoisat.

Senni hieroo kylpylän vieraita kuten isäkin aikoinaan, mutta haaveilee lähtevänsä kauas pois. Mikko on sotamies, joka pysyy asemapaikallaan, vaikka pelkää viimeisen taistelun lähestyvän. Antti tutkii metsiä ja päättää, mikä alue liitetään kansalliseen menestystarinaan ja mikä säästetään. Jokainen heistä noudattaa annettuja määräyksiä, ja sen jälkeen kaikki on toisin.

1950-luvulla Suomen metsiin ja ihmisiin kohdistettiin vaatimuksia, joilla tavoiteltiin hyvää. Margarita näyttää menestystarinan kääntöpuolen ja sen, mitä valtiollisen velvollisuuden täyttäminen voi yksilön kannalta tarkoittaa. Romaani havainnollistaa monien ajankohtaisten aiheiden juuria: Finlandia-ehdokkaana olleen Kultarinnan (2014) lailla Margarita kuvaa metsien ja ihmisten harvoin muistettua historiaa.

Prisbelönta Eija Hetekivi Olsson är tillbaka med en drabbande mor-dotter-skildring. Romanen undersöker vuxenvärldens bemötande av utsatta barn och unga.

33-åriga Miira studerar till lärare på universitetet, praktiserar på ett gymnasium och jobbar i en mataffär för att få livet att gå runt. Sin egen förortsuppväxt har hon försökt förtränga - nu vill hon utbilda elever och skicka dem mot framtiden som belästa bazookas. Men varför får de inte lära sig att bli lärare på lärarutbildningen? Där snackas för mycket om kungar och andra gubbar, alldeles för lite om omvärlden och ingenting om hur man planerar en lektion. Samtidigt kommer det fram att Miiras 15-åriga dotter Nova är mobbad i skolan av både elever och lärare. Nova mår allt sämre, och Miira börjar desperat slåss för sitt barns rätt till respekt. För Novas liv och överlevnad.

De unga vi dödar är en intensiv relationsroman på ett glödande språk. Om föräldraskap och lärarskap. Om bergfast kärlek. Och om förtryck och dess följder som kan bli fullständigt livsfarliga.

Uutismiehen värikkäimmät sattumukset – tarinankertoja huippuvauhdissa!

Uutismies-muistelmateoksellaan hurmannut Kari Lumikero jatkaa tarinointiaan pilke silmäkulmassa, arvokkuutensa rippeet suurin piirtein säilyttäen. Hän kuljettaa lukijansa eri puolille maailmaa, toinen toistaan erikoisempiin tilanteisiin ja uutistapahtumien kulissien taakse.

Lumikero tarkkailee sukkasillaan tepastelevaa Paavo Väyrystä Huippuvuorilla, virvelöi maailmankuulun Haukipaavin kanssa Ahvenanmaan vesillä ja oppii Hampurissa Aki Kaurismäeltä, minne savukkeen tuhka karistetaan elokuvapalkintoa noudettaessa. Hän pakenee Jumalan teatterin uloste-esitystä tukholmalaisesta kellarista ja todistaa Thaimaan pääministerin Thaksinin uhmakasta kana-ateriaa keskellä hengenvaaralliseksi pandemiaksi pelättyä lintuinfluenssaa. Mukaansatempaavien muistojen lomassa väijyvät vakoojat, kaapparit ja murhamiehet.

Timo Roune: VETYENERGIAN VALLANKUMOUS – FOSSIILI-IMPERIUMIT JÄRISEVÄT

Maailman energiatalouden vallankumousta lupaava innovaatio hallitsi hetkellisesti uutisvirtaa. Kansainvälinen tutkijaryhmä oli kehittänyt edullisen vedyn tuotanto ja varastointimenetelmän, jota vuoden 2025 energiakonferenssiin osallistuneet tutkijakollegat ylistivät vuosisadan tärkeimmäksi keksinnöksi. Se turvaisi ihmiskunnan puhtaan ja uusiutuvan energiatarpeen sekä pysäyttäisi ilmaston lämpenemisen.

Mutta vallan ja ahneuden fossiilienergian imperiumeille kaikki vaihtoehdot öljylle ja kaasulle olivat taloudellisen ja poliittisen vallan uhka. Energiainnovaatio uhkasi sementoituja valtarakenteita ja vanhan rahan valtaa.

Uhka oli suurin ja välittömin öljyhuumeesta riippuvaiselle Venäjän valtaeliitille. Se löysi epäpyhän liittolaisen kuudesta maailman suurimmasta yrityksestä, joiden hiili, öljy- ja kaasuvarantoja innovaatio uhkasi arvonromahduksella. Energiainnovaatio piti tuhota keinoja kaihtamatta.

Tutkijaryhmä joutui kokemaan, kuinka he tiedemaailman juhlituista uranuurtajista joutuivat vihamielisten vastavoimien leimaamiksi lainsuojattomiksi terroristeiksi yhden vuorokauden kuluessa.

Asko Sole: TUTKINNASSA RIKOS

Rikokset ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Mikä ajaa ihmisen rikoksen tielle? Miksi joku valikoituu uhriksi? Tutkinnassa rikos-kirjasarjassa käsitellään sekä tunnettuja että vähemmän huomiota saaneita tapauksia. E- ja äänikirjoina julkaistavien osien aiheet avaavat kukin ainutlaatuisia näkökulmia suomalaiseen rikoshistoriaan. Kirjasarjan rikostapaukset perustuvat tositapahtumiin, joissa esiintyvien asianosaisten, rikoksentekijän ja uhrin henkilöllisyys sekä rikoksen tapahtumapaikka on joissakin tapauksissa muutettu.

Kirjasarjan neljä erillistä kirjaa: MURHAAJAN MUOTOKUVA, sukellus rikolliseen mieleen, VAARALLISET NAISET, unisaarnaajista sarjamurhaajiin, SYYTTÖMÄNÄ TUOMITUT, oikeusmurhia ja väärin tuomittuja ja HUIJAREITA JA HURMAAJIA, valepoliiseja, lemmenpontikkaa ja petollisia rakastajia on kokonaisuudessaan ainutlaatuinen Suomessa julkaistu rikoshistoriallinen teos.

Tarmo Ahonen: TÄLLAISTA EI VOI TAPAHTUA TÄÄLLÄ – TOTUUS RUOTSIN VÄHEMMISTÖPOLITIIKASTA

Suomenruotsalaisten ovat kansainvälisessä vertailuissa todettu olevan onnellisin osa maailman onnellisimmasta kansasta. Uskon avaimen tähän olevan, että ruotsinkieliset katsotaan luonnolliseksi kansanosaksi samoilla oikeuksilla ja velvollisuuksilla kuin suomenkieliset maanmiehensä.

Tässä Ruotsi ja Suomi erovat radikaalisti. Huolimatta suomenkielen asemasta tehdystä erityislaista on kielen kehitys ollut katastrofaalinen vuonna 2000 tulleen tunnustamisen jälkeen. Kun suojaa on edelleen vahvistettu, mutta ei kuintenkaan ryhdytty välttämättömiin toimenpiteisiin, ei tilanne ole parantunut.

Haluan valaista kysymystä, kuinka perustavien ihmisoikeuksien tulkinta on voinut kehittyä niin erilaiseksi, vaikka molempien maiden lakien sanotaan lähtevän samalta arvopohjalta ja samoja sanoja käytetään kuvaamaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuden määrittelyä molemmissa maissa.

Siellä Mielisen ranta-mökissä asustavat Aukusti ja Elviira Hyterö perheineen. Heidän mökkinsä on viihtyisä vaikka vähän ränsistynyt ja hiukan kallistunut, kai maan vetovoiman ansiosta. Navetta on vanhanaikainen ja sen ulkosiivessä pässin katos.

Näin itsensä esittelee Nuukavaaran isäntä Aukusti: "Täällä Nuukavaaran rannalla minä vaimoni Elviiran ja kolomos poikamme kanssa asustamme. Nuukavaaran isännäksihän ne minuva kuhtuuvat, nuukaksi ja itsepäiseksi. Laiskaksi sannoovat, vaikken mitään tee."

Tämä kirja on kirjoitettu murteella, ja se on ruotsinsuomalaisen iskelmäsanoittaja Rikhard ”Hartti” Palmin esikoisteos. Kirja on huumoria parhaimmillaan.

Nina Carlsson:

ONE NATION, ONE LANGUAGE?

National minority and Indigenous recognition in the politics of immigrant integration

Yhteenveto ruotsiksi

Koko väitöskirja englanniksi

Nina Carlsson on ruotsinsuomalainen valtiotieteiden tohtori, kotoisin Uppsalasta. Hän on Kulttuuri.se:n johtokunnan jäsen.

Eya Le Wartie Ella: MERENNEIDON VALTAKUNTA

"Tiesitkö muuten, että korallitkin ovat eläimiä? Vaikka monet niistä muistuttavat itse asiassa kukkia", Merenneito jatkoi. "Jos katsot niitä, voit nähdä kuinka erilaisia ne ovat..." Merenneidon valtakunnassa on säpinää. Ella seikkailee Merenneidon matkassa yhden jännittävän päivän ajan. Koralliriuttojen luona Ella ja Merenneito ihmettelevät kalojen leikkiä ja tapaavat delfiiniveljekset, ja Ella saa elämänsä kyydin. Ella pelastaa pulaan joutuneen Merenneidon. Merenneito kertoo kaunista valtakuntaansa uhkaavasta tuhosta, ja Ella ja delfiinit lupaavat auttaa asiassa.

Eya Le Wartien uusi lastenkirja on ilmestynyt kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ella och Sjöjungfruns rike / Ella ja Merenneidon valtakunta / Ella and Mermaid´s Empire. Kirjoja voi tilata: eyalewartie@gmail.com

Eino Emppu Vuoluterä:

ELÄMÄ ON TANKAHETKI

Tankarunoja elämän varrelta.
Omia ajatuksia ja kokemuksen tuomia hetkiä viidelle riville sovitettuina.

ELÄMÄ OTTAA JA VIE

Kun runosuoni kukkii niin silloin kirjoitetaan!
Tämä kolmas runokirjani on riimirunoista koottu teos joka sisältää vuosina 2017-2020 kirjoitettuja runoja.
Kirjan taustalla on blogini "Empun äänettömät sanat" johon olen kirjoitellut runoja suomeksi ja ruotsiksi.
Tässä kirjassa on vain suomalaisia runoja.

Erja-Riitta Salonen: LOTTA RAIJA-LIISA KOIVISTO ÄÄNISEN RANNOILLA

Kirja perustuu Erja-Riitan äidin Raija-Liisa Salosen (ent Koivisto) omiin muistiinpanoihin jatkosodan ajalta, jolloin hän työskenteli radiosähköttäjä lottana Äänislinnassa vuonna 1942-1944. Muistiinpanot ja 80 vuotta vanhat kuitit herättivät tyttären kiinnostuksen tehdä niistä jotain, kun kaikki löytyi laatikoista.

Radiosähköttäjäkurssin ja keskikoulun käyneenä Raija-Liisalle avautui uudet mahdollisuudet. Komento radioasemalle ilmavoimiin Äänislinnaan tuli jatkosodassa. Raija-Liisa ei epäröinyt hetkeäkään. Vaadittiin vahvaa luonnetta, että selviää nuorena naisena monesti yksin miesten keskellä desanttien pelossa. Saksalaisten hävittyä sota alkoi perääntyminen. Pako Äänislinnasta oli täpärällä. Radioaseman päälikkö, yksi ali-kersantti ja Lotta Raija-Liisa saivat lopulta Junker-lentokoneen hakemaan heidät kaikkien muiden jo lähdettyä. Silloin venäläiset olivat vain muutamien kilometrien päässä.

DRÖMMAR OCH PEPPARROT – UNELMIA JA PIPARJUURTA
Antologia

Jorma Keskitalo on koonnut Enköpingin suomalaisten tarinoita Ruotsiin muutosta ja elämän rakentamisesta uudessa kotimaassa. Enköpingiin heidät houkutteli metallialan yritys Bahco, joka hankki Suomesta työvomaa1960- ja 1970-luvuilla.

Merja Heed, Helena Helander, Riitta Korhonen, Satu Rekola, Heli Henriksson Vasara:
KIELIMUURIN VARJOSTA

Göteborgin pitkän linjan vähemmistötyöntekijät ovat kirjoittaneet yhteisen kirjan. Pitkään ja huolella kypsytelty teos on jokaisen vähemmistöaktivistin keskeinen tietokirja, joka lähestyy aihettaan paitsi kuvaavasti, myös analyyttisesti, historiallisesti, sosiaalipsykologisesti ja jopa filosofisesti, sanan kaikissa merkityksissä. Ja vielä harvinaisen hyvällä huumorilla höystettynä. Sanottava porautuu jo kielenkin voimalla läpi linnoituksen harmaan kivimuurin. Kielimuurin varjosta tuottaa lukijalle juuri sen ahaa-elämyksen, josta kaikki menestyksellinen kokemuksen jäsentely alkaa ja kaikki rakentava, näkemyksellinen toiminta lähtee.

https://www.youtube.com/watch?v=-DR6eVS5pZs

Eila K Mäkelä: KASVAAKO RUOTSISSA PÄIVÄNKAKKAROITA

Monet nuoret sekä lapsiperheet muuttivat pois 1960 ja 1970 luvulla Suomesta pakoon työttömyyttä sekä taloudellisia vaikeuksia. Haaveet paremmasta elämästä houkuttelivat lähtemään Australiaan, Kanadaan tai Ruotsiin. Ruotsi tarvitsi työvoimaa ja Ruotsiin pääsi suhteellisen vaivattomasti niin kutsutuilla ruotsinlaivoilla.

Eila K. Mäkelä kertoo elämänsä monisäikeisistä vaiheista 50 vuoden ajalta; ennen perheen perustamista ja sitten myöhemmin nuoren perheen muutosta uuteen kotimaahan ja sopeutumisesta sinne. Hän kertoo avoimesti ja pelkistetysti perheen äidin näkökulmasta arjen riemuista ja huolista.

Väinö Vauhkonen: ERÄS TYÖMIES SCANIA-VABIS 1966–2009

Väinö Vauhkonen on kirjoittanut muistiin omakohtaisia kokemuksia pitkältä työsaraltaan.

Marja-Leena Paananen: ELÄVÄNÄ KUOLLUT JA HAUDATTU

Marja-Leena Paanasen juuret ovat lähtöisin köyhästä perheestä Matkusjoen kylästä Kinnulassa, jossa hänestä kasvoi työteliäs ja rohkea aikuinen. Avioidutttuaan Marja-Leena muutti Ruotsiin, Kramforsin kuntaan. Hän oppi ruotsinkielen ja kouluttautui apuhoitajaksi sekä suomalaisen Tulkkitoimiston hoitajaksi Kramforsissa, Kirja on omaelämänkerrallinen tarina siitä kuinka päättäväisyydellä saavuttaa tavoitteensa vieraassakin maassa.

Toivo Vakola: LAATOKAN SAARELTA VÄNERIN RANNALLE

Toivo Vakola oli kolme vuotias perheen lähtiessä evakkoon talvisodan syttyessä. Matka vei ensin Leppävirralle ja siltä Kiiminkiin, Oulun pohjoispuolelle. Jatkosodan aikana 1942 , kun menetetyt alueet oli vallattu takaisin, perhe muutti takaisiin kotiinsa Mantsinsaarelle. Kirjan tarina alkaa siitä, kun Toivo palaa kotisaarelle.

Inkeri Lamér: KOTONA RUOTSISSA – SUOMALAISTEN ASUMISURIA GÖTEBORGISSA

Inkeri Lamér on vieraillut Göteborgin suomalaisten kodeissa ja keskustellut asukkaiden kanssa asumisesta. Miten asuttiin Suomessa? Mistä saatiin katto pään päälle, kun muutettiin Ruotsiin? Miten asumisura eteni? Kotona Ruotsissa -kirjassa 29 Göteborgin suomalaista kertoo asumisestaan Ruotsissa 1950-luvulta 2000-luvulle; parakkiasumisesta Hagan purkutaloihin ja miljoonalähiöihin, saunan kaipuusta ja omakotitalohaaveesta. Onko koti vaikuttanut siihen, että Ruotsiin jäätiin, vaikka tultiinkin vain käymään?

Kirja on sisarteos Inkeri Lamérin aiemmin kirjoittamalle kirjalle Raskas metalli, missä suomalaiset kertovat työelämän kokemuksia Göteborgin telakoilta.

Kirja kuuluu Siirtolaisuusinstituutin julkaisusarjaaan ja sitä n saatavissa Intituutin verkkokaupasta osoitteella: https://kauppa.siirtolaisuusinstituutti.fi/

Tiina Laitila Kälvemark: H2O

Vangitseva romaani naisesta, jolla on monta persoonaa ”Jos sukeltaa tarpeeksi syvälle, ei pintaan noustessaan ole enää sama.” Hester on elänyt levottoman lapsuuden kaupungissa, missä vesi tulvii kaduille. Vähitellen hänelle on muovautunut monta ristiriitaista persoonaa: kun Hester itse sukeltaa järvissä ja lammikoissa, harrastaisi boheemi Hani mieluiten irtoseksiä. Pikkutarkka Ofelia puolestaan kontrolloi kaikkea – ja pelkää kuollakseen vettä. Äänet puhuvat Hesterin pään sisällä, eikä hän aina tiedä, ketä uskoa.

Isäpuolen sairastuminen pakottaa Hesterin palaamaan hetkiin, jolloin hänestä tuli monta. Hän alkaa penkoa menneisyyttään, mutta läheiset ja sivupersoonat muistavat kukin omalla tavallaan. Muistot vapauttavat – mutta myös muuttavat tarinan kulun. H2O haastaa lukijan kysymään itseltään, voiko muistiin luottaa, ja onko mahdollista laatia omasta elämästään versio, jonka voi hyväksyä.

Pirjo Lahdenperä: FRAGMENTTEJA

Fragmentteja on Pirjo Lahdenperän esikoisrunokirja. Hän on julkaissut kaksi omaelämänkertakirjaa: Mutkan Pirjo (2014) ja Mieleni kotiseudut (2018). Hänen runojaan on julkaistu myös ruotsinsuoalaisessa kulttuurilehti Liekkissä.

Fragmentteja on ”runopäiväkirja”, sisältäen runoja eri elämänvaiheista ja tapahtumista. Runot ovat jakautuneet viiteen eri teemaan: Kotona, Toisaalla, Rakkaus, Ero ja Itsetarkastelu. Runoja on sekä suomeksi että ruotsiksi, riippuen yhteydestä missä ne ovat syntyneet.

Kai Latvalehto: FINSKT BLOD, SVENSKT HJÄRTA

Jag vet inte om jag ens är en sverigefinne längre för min finska är så kass nuförtiden, och svensk blir jag aldrig helt och hållet. Och jag är ingen riktig finne. (Pertti)

Hur ser andra generationens sverigefinnar på sig själva och varför är sverigefinnar en relativt osynlig grupp, trots dagens minoritetsstatus? En sverigefinne är inte en »finsk invandrare i Sverige«. Andra eller tredje generationens sverigefinne kan vara född i Sverige och har kanske aldrig satt sin fot i Finland. Många avviker också från sina föräldrars kulturella identitet.

Kai Latvalehto är känd från filmen Ingen riktig finne (Bästa nordiska dokumentär, GIFF, 2013). Här fortsätter han att utforska sverigefinskhet på ett lättillgängligt sätt. Kai Latvalehto ser ett ambivalent förhållande till identiteten hos många sverigefinnar. Finskt blod, svenskt hjärta är ett försök att spåra kärnan och uppdatera bilden av sverigefinskhet. Boken bygger på ett tjugotal djupintervjuer och är en redigerad version av författarens engelskspråkiga avhandling. Med förord av Kristian Borg.

Milka Hakkarainen: EI VERTA RANTAA RAKKAAMPAA

Rikosromaani, joka kertoo Janista ja Rosasta, jotka joutuvat eri reittejä Skutskäriin, Ruotsin itärannikolla sijaitsevaan kylään, jossa asuu (ja kuolee) paljon ruotsinsuomalaisia. Jani on poliisi, Rosa entinen rikostoimittaja, joten yhteisössä tapahtuvat epäselvät kuolemantapaukset kiinnostavat kumpaakin, vaikkakin eri syistä. Lopulta tapahtumien taustalta löytyy vuosikymmeniä vanha salaisuus, joka liittyy Janin perheeseen. Rosankin on kohdattava oma menneisyytensä, jota pakoon hän alun perin Suomesta lähti.

Kirjaa voi ostaa Tukholman suomalaisesta kirjakaupasta tai tilata Myllylahden verkkokaupasta tai Adlibrikseltä.

Lisätiedot: https://www.myllylahti.fi/kirjat/rikos-ja-jannitys/ei-verta-rantaa-rakkaampaa-detail

Helsingin Sanomien kirja-arvostelu

Kirjan kansi: Kaisu Sandberg

Jorma Keskitalo: JUURET KOTIMAASSA

Kirja on novellikokoelma, jonka kirjoitin vaihteeksi usean romaanin jälkeen. Olen koonnut tähän novelleja periaatteella, jokaiselle jotakin. Kirjaa voi lainata useista kirjastoista, tai ostaa suoraan minulta.

v.jorma.keskitalo@gmail.com

Keijo Winstén: KIIRASTULI

Tämän kirjan runot perustuvat paljolta omiin kokemuksiini. Se on myös eräänlaista itsetutkistelua ja mietiskelyä oman arvomaailmani muutoksista, moraalista ja kamppailusta omatunnon kanassa. 

Kun aikaisemmat asenteet ja arvot haaksirikkotuvat, eikä tunnu löytyvän ulospääsyä henkisestä ahdingosta ja kun taakka käy liian raskaaksi kantaa, täytyy jotain tapahtua. Se on jonkinlainen käännekohta; joko jatkaa entiseen tapaan ja sortua tai murtaa ylpeytensä ja aloittaa jotain uutta. Siinä tapahtuu jotain mitä usein kutsutaan kiirastuleksi. 

Eräässä tämän kirjan runossa kirjoitan: 
”Ei koskaan ole liian myöhäistä”  ja jatkan ”Parasta elämässä on tuntea tämä hetki, jos vain annamme elämälle mahdollisuuden”. 

Maarit Turtiainen: MARTTINANSAARI

”Jostakin kaukaisuudesta kumpuaa kuva. Järvi, joka peilautuu tyynenä, hän istumassa rannalla.
                      - Souetaan sinne, Jouko pyysi. - Ei sinne ole pitkä matka.
                      - Ehkä myö joku päivä souetaankin, ukko vastasi.”

Sota vei Unton ja Hiljan elämän panttilainaamoon, eikä antanut sitä ehjänä takaisin. He eivät puhuneet sodasta tai rajan taakse jääneestä nuoruudesta pojalleen, silti sodan koettelemukset loivat varjonsa myös Joukoon.

Suomesta turvaa etsinyt Said tunnistaa Hiljan ja Unton ikävän sinne, minne ei voinut palata. Hän lähtee Joukon kanssa matkalle, joka muuttaa heidät molemmat.

Marttinansaari on vahva ja koskettava romaani sodan perinnöstä ja sanomattomien sanojen varjosta. Se on kertomus rakkaudesta, syyllisyydestä ja juurista, jotka on löydettävä, jotta voi kasvaa täydeksi itsekseen.

Yhdistyksemme johtokunnan pitkäaikainen jäsen, emeritusprofessori Juhani Niemi on julkaissut uuden kirjan. KULTTUURIPAMAUS Matkalla Ruotsissa täyttyy omakohtaisista kuvauksista vauraan Ruotsin taidetarjonnasta, huomioista sen yhteiskunnallisesta kehityksestä ja pohdinnasta naapurisuhteiden mutkikkuudesta. Erityisesti nousevat esille ruotsinsuomalaisten kirjallisuus – Sahlberg, Turtiainen, Ylitalo – ja muu julkinen toiminta.

Ohessa Liisa Paavilaisen yhteenveto kirjasta ja Juhani Niemen kulttuuritoiminnoista Ruotsissa.

KULTTUURIPAMAUS TUKHOLMASSA

Kustantamon sivulle...

AAVAN MEREN TÄÄLTÄ PUOLEN
Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien antologia
Toimittanut Ani Henttonen ja Pirjo Lahdenperä

Antologia on Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistyksen, RSKY:n, julkaisema. Se sisältää 26 ruotsinsuomalaisen kirjoittajan runoja, novelleja, otteita romaaneista ja lyhyttarinoita. Kirjoittajat ovat joko harrastajakirjoittajia tai etabloituneita kirjailijoita. Antologia antaa monipuolisen kuvan ruotsinsuomalaisesta kirjoittamisesta ja elosta täällä Ruotsin puolella, eli aavan meren täältä puolen.

Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistys tukee Ruotsin vähemmistöpoliittisia päätöksiä ja suomen kielen kehittämistä Ruotsissa. RSKY julkaisee Liekki-kulttuurilehteä jo vuodesta 1976 lähtien.

Vuonna 2005 perustettiin Kaisa Vilhuinen -palkinto, jonka RSKY myöntää joka toinen vuosi Ruotsissa asuvan kirjailijan tai kirjoittajan kaunokirjalliselle teokselle tai koko tuotannolle.